|
|
|
|||||
Turku Velkua Iniö Askainen
|
|
Juttu on palautettu lehden arkistosta. Teksti on alkuperäinen; vanhentuneet yhteystiedot on poistettu. Kalastajan
Taivassalo Mynämäenlahti
¤ Rouhunaukko ¤ Lokalahden saaristo ¤ Vehmaan ja Askaisten välissä on matala Mynämäenlahti, jonka pohjoisosaa kutsutaan Saarenaukoksi. Koko alue on matalaa, enimmilläänkin vettä on alle viisi metriä. Lahteen laskee kaksi jokea: Laajoki ja Mynäjoki, jotka tuovat alueelle makeaa vettä. Joet virtaavat savialueitten läpi, joten myös Mynämäenlahden vesi on sameahkoa. Koko lahti on hyvää kesäistä kuhanpyyntialuetta. Varsinkin keväisin kaislikkojen kätköissä saattaa piileksiä isojakin hauenvonkaleita. Talvisin Mynämäenlahti jäätyy
varhain, koska veden suolapitoisuus on alhainen. Se on ensimmäisiä paikkoja Turun
lähialueilla, mihin pääsee kokeilemaan ahventen pilkkimistä. Assujen keskikoko on
selkeästi pienempi kuin ulkosaaristossa, mutta aina silloin tällöin joku onnekas saa
kalan, joka virittää puntarin lähelle kilon rajaa. Talvella tänne saapuvat myös
mateet kudulle. Koko Mynämäenlahti on huippuluokan madepilkkialuetta. Hieman lahdelta
länteen päin sijaitsee alueen suosituin madepaikka kapea Vehmassalmi. Livonsaaren ja Taivassalon välissä
on Rouhunaukko, jonka vesi on kirkkaampaa kuin Mynämäenlahdella. Veden syvyys on
pääasiassa neljästä kuuteen metriä. Ihattulan ja Marjustenrannan edessä on yli
kymmenmetriset syvänteet. Kalastoltaan Rouhunaukko on samanlainen kuin Mynämäenlahti,
mutta ahventen keskikoko on suurempi ja taimenen saalistodennäköisyys on isompi. Lokalahden (kuuluu nykyisin
Uusikaupunkiin) saaristo on loistavaa haukivettä, jota merikartassa kuvataan pelkällä
tasaisella keltaisella värillä. Salmialue päättyy luoteessa kapeaan Lehmänkurkun
sunttiin. Se on mainio ahvenenten pilkki-, pohjaonki- ja jiggausalue etenkin kesällä ja
syksyllä. Taivassalon lounaispäästä alkaa kaksi pienveneväylää kohti luodetta ja Uusikaupunkia. Matalampi 1,8 metrin väylä lähtee Peuraluodon ja Niurniemen välistä ja mutkittelee Aasamaan ja Leikluodon välistä Mussalon eteläpäähän. Syvempi 3,4 metrin väylä alkaa Kahiluodon ja Lootholman välistä ja mutkittelee Isoluodon kautta. Väylät yhtyvät Mussalon eteläpäässä. 192-tien komea silta ylittää yhtyneen väylän Kaitaisissa. Merikartta on sangen vaillinainen tällä alueella. Syvyysmerkintöjä sekä kivi- ja karikkomerkkejä on vain väylien lähiympäristössä, joten veneellä liikkujan on oltava erityisen huolellinen ja tarkkaavainen. Merikartan "valkoiset" alueet (tässä tapauksessa merkitty keltaisella) ovat kalastuksellisesti mielenkiintoisia. Matalista ruovikkolahdista tavoittaa hauet, jotka voivat olla jopa metritavaraa. Pienempää kaislikkohaukea voi onkia koko vuoden. Avovesikaudella vene tai
kelluntarengas on oikea liikuntaväline. Hauen talvipilkkijöille tämä alue on
seikkailujen paikka. Kaitaisten sillan alusta on silakanlitkaus- ja ahvenen pohjaongintapaikka. Kaitaisten sillan vieressä on kalankasvattamo, joten ongessa temmeltää usein sattumakalana myös kirjolohi. Sillan alusta on hyvä loppukesän ja syksyn venepilkkipaikka. Saaliiksi jämähtelee pääasiassa ahvenia, mutta myös kuhat syönnöstelevät salmen virtavesissä. Salmialue jatkuu kohti luodetta vielä noin kahdeksan mailia. Veneväylä ja sen ympäristö on hyvin merkitty merikarttaan, mutta kartoittamattomia vesiä on paljon. Kun Merenkulkulaitoksen kartat loppuvat kesken, kannattaa avuksi ottaa Maanmittauslaitoksen peruskartat, joihin vedenalaiset ja -päälliset potkurinsärkijäkivet on merkitty ilmakuvausten avulla. Usein peruskartta on kivien suhteen jopa tarkempi kuin merikartta.
|
|||||
![]() |
![]() |
||||||