Kalastajan Taivassalo
Merikarttasarja D sivut 741, 774, 781, 782

Mynämäenlahti   ¤  Rouhunaukko  ¤  Lokalahden saaristo  ¤ 
Taivassalon pienveneväylät  ¤  Kaitaisten silta

Mynämäenlahti

Vehmaan ja Askaisten välissä on matala Mynämäenlahti, jonka pohjoisosaa kutsutaan Saarenaukoksi. Koko alue on matalaa, enimmilläänkin vettä on alle viisi metriä. Lahteen laskee kaksi jokea: Laajoki ja Mynäjoki, jotka tuovat alueelle makeaa vettä. Joet virtaavat savialueitten läpi, joten myös Mynämäenlahden vesi on sameahkoa.

Koko lahti on hyvää kesäistä kuhanpyyntialuetta. Varsinkin keväisin kaislikkojen kätköissä saattaa piileksiä isojakin hauenvonkaleita.

Talvisin Mynämäenlahti jäätyy varhain, koska veden suolapitoisuus on alhainen. Se on ensimmäisiä paikkoja Turun lähialueilla, mihin pääsee kokeilemaan ahventen pilkkimistä. Assujen keskikoko on selkeästi pienempi kuin ulkosaaristossa, mutta aina silloin tällöin joku onnekas saa kalan, joka virittää puntarin lähelle kilon rajaa. Talvella tänne saapuvat myös mateet kudulle. Koko Mynämäenlahti on huippuluokan madepilkkialuetta. Hieman lahdelta länteen päin sijaitsee alueen suosituin madepaikka kapea Vehmassalmi.

Rouhunaukko

Livonsaaren ja Taivassalon välissä on Rouhunaukko, jonka vesi on kirkkaampaa kuin Mynämäenlahdella. Veden syvyys on pääasiassa neljästä kuuteen metriä. Ihattulan ja Marjustenrannan edessä on yli kymmenmetriset syvänteet. Kalastoltaan Rouhunaukko on samanlainen kuin Mynämäenlahti, mutta ahventen keskikoko on suurempi ja taimenen saalistodennäköisyys on isompi.

Lokalahden saaristo

Lokalahden (kuuluu nykyisin Uusikaupunkiin) saaristo on loistavaa haukivettä, jota merikartassa kuvataan pelkällä tasaisella keltaisella värillä. Salmialue päättyy luoteessa kapeaan Lehmänkurkun sunttiin. Se on mainio ahvenenten pilkki-, pohjaonki- ja jiggausalue etenkin kesällä ja syksyllä.

Taivassalon pienveneväylät

Taivassalon lounaispäästä alkaa kaksi pienveneväylää kohti luodetta ja Uusikaupunkia. Matalampi 1,8 metrin väylä lähtee Peuraluodon ja Niurniemen välistä ja mutkittelee Aasamaan ja Leikluodon välistä Mussalon eteläpäähän. Syvempi 3,4 metrin väylä alkaa Kahiluodon ja Lootholman välistä ja mutkittelee Isoluodon kautta. Väylät yhtyvät Mussalon eteläpäässä. 192-tien komea silta ylittää yhtyneen väylän Kaitaisissa.

Merikartta on sangen vaillinainen tällä alueella. Syvyysmerkintöjä sekä kivi- ja karikkomerkkejä on vain väylien lähiympäristössä, joten veneellä liikkujan on oltava erityisen huolellinen ja tarkkaavainen. Merikartan "valkoiset" alueet (tässä tapauksessa merkitty keltaisella) ovat kalastuksellisesti mielenkiintoisia. Matalista ruovikkolahdista tavoittaa hauet, jotka voivat olla jopa metritavaraa. Pienempää kaislikkohaukea voi onkia koko vuoden.

Avovesikaudella vene tai kelluntarengas on oikea liikuntaväline. Hauen talvipilkkijöille tämä alue on seikkailujen paikka.

Kaitaisten silta

Kaitaisten sillan alusta on silakanlitkaus- ja ahvenen pohjaongintapaikka. Kaitaisten sillan vieressä on kalankasvattamo, joten ongessa temmeltää usein sattumakalana myös kirjolohi.

Sillan alusta on hyvä loppukesän ja syksyn venepilkkipaikka. Saaliiksi jämähtelee pääasiassa ahvenia, mutta myös kuhat syönnöstelevät salmen virtavesissä. Salmialue jatkuu kohti luodetta vielä noin kahdeksan mailia. Veneväylä ja sen ympäristö on hyvin merkitty merikarttaan, mutta kartoittamattomia vesiä on paljon.

Kun Merenkulkulaitoksen kartat loppuvat kesken, kannattaa avuksi ottaa Maanmittauslaitoksen peruskartat, joihin vedenalaiset ja -päälliset potkurinsärkijäkivet on merkitty ilmakuvausten avulla. Usein peruskartta on kivien suhteen jopa tarkempi kuin merikartta.