 |
|
|
|
||||
Turku Velkua Iniö Askainen
|
|
|
Juttu on palautettu lehden arkistosta. Teksti on alkuperäinen; vanhentuneet yhteystiedot on poistettu.
Nauvo, Korppoo ja Houtskari Nauvo, Merikartta
744
Nauvon, Korppoon ja Houtskarin kalavesiin tutustuminen käy kätevimmin, kun tarkastellaan sivu kerrallaan Merikarttasarjaa D: Turunmaan saaristo. Karttasivun 744 täyttää etelässä Pikku Nauvon saari (Lillandet), jonka itäpäähän Prostvikiin saapuvat lautat Paraisilta. Airiston eteläpää ja saarien ympäristöt ovat hyvää taimenaluetta sekä keväällä että syksyllä. Hauet löytää helpoimmin merikartan keltaisen värin avulla. Haukien hot spotteja ovat mm. Käldöfjärdenin länsipää, Kaskis-Ramsholmen ja Seilin länsipuoli. Ahvenenpyytäjä hakee etenkin syksyisin kartasta salmipaikkoja, joiden virtaukset houkuttavat assuparvet paikalle. Vedenalaiset harjanteet ("sormet") ja pakat ovat aina pilkin- tai jiginuiton arvoisia. Seilin saaren luoteispuolella on matalikko Seilin riutta, joka on kampelanonkijan ottipaikka. Lillandetin eteläpuolen lahdet Sundviket,Gyttjaviket ja Piparbyviket ovat keväisiä haukien kutualueita. Hyvä luupääalue on myös Biskopsön kaakkoispuolen Anisorfjärden. Biskopsön molempien siltojen alustat ovat silakanlitkauspaikkoja. Pikku Nauvon, Öjenin ja Sandön väliset salmet houkuttelevat virtasyönnökselle sekä ahvenia että taimenia.
Sivu 747 kuvaa aluetta Lillandetin eteläpuolella. Sommarön, Kirjaisten ja Pensarin ympäristöt, etenkin lahdet,ovat haukivesiä. Eteläiset saariryhmät: Stenskär, Gullkrona ja Brännskär ovat kevättaimenten ja ahventen jahtaajille suositeltavia paikkoja. Samoin syksyn tyrskytaimenet tavoittaa täältä luotojen ja kivikoiden mosaiikista, mutta syyskeleillä on sekä henkilökohtaisen että venekaluston oltava supertrimmissä kunnossa. Hauki on jo joitakin vuosia ollut osittain kateissa ulkosaaristosta, joten pitkänokkia halajavan kalastajan kannattaa jäädä pyytöjä nakkelemaan suurempien saarten vesille. Ulkosaarten vesillä tavoittaa silakat lähes mihin vuodenaikaan tahansa. Syyskesällä voi kampeloiden onkiminen olla makoisaa puuhaa. Koska koko Saaristomerellä pohjaa peittää kesän 97 helteiden jäljiltä limainen verkkoleväkerros, kannattaa pohjaongen painojärjestelmä suojata viiksilangoilla. Veneenlaskupaikkaa voi kysyä Kirjaisten kyläkaupasta. Stenskärin vesille myydään myös uistelulupaa alueelle, jonka koko on yli 8000 hehtaaria.
Tämän karttalehden halkaisee koillinen-lounas suuntaisena ruotsinlauttojen väylä. Korppoon Kyrklandetin ja Nauvon Storlandetin välissä kulkee Pärnäisten kautta hyötymerenkulun väylä ulos Utöseen ja Itämerelle. Paljon liikennöityjen väylien rantavesissä on selvästi ollut havaittavissa aallokon aiheuttamaa eroosiota: kasvillisuus on harventunut ja rakkolevävyöhykkeet ovat kärsineet. Innamon ja Järvsorin saarten ympäristöstä löytyy väylien suhteen suojassa pysyviä lahtia ja matalikoita, joissa hauet viihtyvät. Nauvon kirkonkylän eteläpuolinen Bredviket on haukien kutualuetta. Vattkastin saaren kiertäminen joko myötä- tai vastapäivään tuottaa saaliiksi varmasti jokusen pitkänokan, jos saarta kierrellessä muistaa uittaa viehettä vedessä. Nauvon kirkonkylän pohjoispuolella on Finbyn uistelualue, jossa on hehtaareita lähes 2000. Korppoon ja Nauvon kirkonkylissä on molemmissa laskurampit. Lisäksi veneen laskua voi yrittää Pärnaisten lossirannassa.
Högsarin itäpuoli ja Lohmin ympäristö, joissa merikortissa ei ole syvyysmerkintöjä, ovat hyvää haukialuetta. Näiden vesien tehokas kalastaminen vaatii apuvälineeksi peruskartan, jonka avulla navigointi onnistuu potkurinlapoja syöviä kiviä vältellen. Tasokasta haukivettä on myös Ängö-Bergö-Hummelholm alueella. Ahvenia on tietenkin koko alueella. Suurassun jahtaajan kannattaa suunnata retkensä esimerkiksi Berghamnin (Nauvo) vesille. Kun ahvenen narraaminen alkaa uuvuttaa, vaihtelua tuo kampelan onkiminen. Tämä onkimisen taito on unohtunut saariston urheilukalastajilta. Liekö syynä se, että nykyisin suositaan enemmän keinotekoisia vieheitä kuin luonnollisia syöttejä, joita kampela mieluusti napsii. Kampeloille ovat kelvanneet tunkiolierot, kärpäsentoukat, kalanpalat ja erityisesti katkaravun pyrstöt. Berghamnista etelään saaristo muuttuu yhä avonaisemmaksi. Ulkosaaristossa mielenkiintoinen kalapaikka on Nötö, jossa sijaitsee Turun kaupungin ulkoilu- ja leirintäalue. Koko suurten saarten eteläpuolinen alue sopii taimenen kalastukseen. Kausi jatkuu näillä vesillä lähes läpi kesän. Viime kesän helteillä teimme taimenhavaintoja vielä heinäkuun puolella. Lohmin eteläpuolella on 3000 hehtaarin uistelualue. Sinne aikova laskee veneensä vesille Korpoströmissä. Korppoon lounaiskärjessä on Gyltön linnake, johon liittyy laaja sotilasalue sekä täydellisiä oleskelukieltoalueita. Toinen sotilasalue on Houtskarin Berghamnissa. Siellä rantapyssyn kranaattivaara on Gyltötä pienempi, sillä länsipuolen Jerviksen vesille myydään uistelulupaa 6000 hehtaarin alueelle.
Houtskari-Norrskata, Merikartta 746 Lautta Norrskataan lähtee Korppoon Galtbystä ja ajaa Olofsnäsiin. Samasta paikasta lähtevät myös Houtskarin lautat, jotka perillä kiinnittyvät Kittuisin rantaan. Molemmissa määräsatamissa on tielaitoksen hoitamat laskurampit. Suurten saarten alue: Norrskata, Houtsala, Maskinnamo, Åvensor, Lillpensor ja Storpensor on tyypillistä, monipuolista saariston kalastusympäristöä. Lahdet, suntit, rantakivikot, kaislikkojen reunat ja rakkolevävyöhykkeet ovat hauenkalastajien pyytöpaikkoja. Virtapaikoilla, sormilla, kareilla ja pakoilla jahdataan ahvenia. Hiekka- ja soratasanteilla lymyävät latuskaiset kampelat. Kevään lämpötaskuista ja syksyn tyrskyistä voi tarjottuun vieheeseen haksahtaa hopeakylkinen taimen. Sama teksti pätee Houtskarin suurten saarten alueella: Houtskär, Saverkeit, Kivimo, Lömsö, Björkö ja Mossala. Norrskata-Houtskari vesillä on neljä laajaa uistelulupa-aluetta: Åvensor 4000 ha, Mossala 3000 ha, Björkö 1900 ha ja Kittuis 1300 ha.
Sellaiset nimet kuin Ramsö, Svinö, Sördö, Lempnäs, Äppelö, Immaskär, Tjuvö ja Nåtö saavat kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä ja vapakäden tekemään tahattomia pakkoliikkeitä. |
||||
 |
 |
||||||
