Kustavi
Saariston kuningaskunta
Merikarttasarja D sivut 774, 781, 782, 783

Kivivesi   ¤  Ströömin salmialue  ¤  Selkämeri

Vesialuetta 315 neliökilometriä

"Saariston kuningaskunta" Kustavi perustettiin jo vuonna 1784 kuningas Kustaa III:n käskyllä vanhan Tukholma-Turku postireitin varrelle. Kunnassa on vakituisia asukkaita noin 1100 henkeä. Kesäisin väkiluku moninkertaistuu, kun lomanviettäjät saapuvat 2500 kesämökilleen. Kalastuspaine Kustavin vesillä on kova, mutta kunnan pinta-alasta on vesialuetta 315 neliökilometriä, joten kaloilla on tilaa uida pyytöjen ohikin.

Kunnan itäiset vesialueet esitellään Taivassalon yhteydessä.

Kivivesi

Pääsaaren ja Kaurissalon välissä on Kivivesi, joka on yhteydessä mereen vain kapeitten sunttien välityksellä. Urheilukalastajalle tärkeimmät kalalajit ovat ahven ja hauki, mutta sieltä saadaan myös kuhaa ja jalokaloja. Kivivesi on yleensä Kustavin ensimmäinen alue, joka talvella saa kantavan jääkatteen. Merikartassa tämä "järvi" on kuvattu tasaisella keltaisella, joten navigoinnin avuksi tarvitaan peruskarttaa. Kevon sillan suntissa, jonka läpi Kivivesi lännessä laskee Ströömiin, on lähes koskimainen virta-alue, joka houkuttelee paikalle monenlaisia eväniekkoja: silakoita, ahvenia, kirjolohia, taimenia ja haukia.

Ströömin salmialue

Vartsalan saaren ja Kustavi-Kaurissalon välissä on kaakko-luode-suuntainen Ströömin salmialue. Se on Kustavin tärkeimpiä kalankasvatusalueita, joten luonnonkalojen lisäksi Ströömistä saadaan huomattavia määriä karkulaiskirjoja. Vettä tässä salmessa on reilusti. Keskiosissa vettä on kauttaaltaan yli kymmenen metriä ja syvimmät paikat lähentelevät kolmeakymmentä metriä. Rantamatalikoista ja kaislikoiden reunoilta kannattaa hakea haukia. Kapeimmat virtaiset suntit ja alueen muutamat pakat ovat ahvenpaikkoja. Virtaukset houkuttelevat paikalle myös silakoita ja niitä jahtaavia meritaimenia.

Ströömi on myös kuha-aluetta. Kun fosforisilmät ovat hoitaneet suvunjatkohommansa matalilla kutualueillaan, ne saapuvat näihin syviin salmivesiin syömäpuuhiin. Kuhat tavoittaa parhaiten raskailla pysty- tai tasapainopilkeillä, sillä ne luurailevat syvässä yli kymmenmetrisessä vedessä. Kuhan avovesipilkkimistä voi menestyksellisesti harrastaa aina jäidentuloon asti.

Selkämeri

Kaurissalon pohjoispuolella aukeaa Selkämeri. Kiparluodosta luoteeseen jatkuu laaja kivikkoinen matalan veden alue, jota kirjavoivat sadat pikkuluodot ja kivet. Alue on loistavaa ahven- ja taimenvettä.

Isokarin majakka- ja luotsisaaren vedet ovat merilohen uistelualuetta. Varsinaista uistelulupaa ei tarvita, jos pysyttelee valtion vesialueilla. Kuumin lohenpyyntisesonki alkaa juhannukselta ja jatkuu koko heinäkuun. Uistelijoiden lohisaaliit ovat olleet näillä vesillä täysin vertailukelpoisia Ahvenanmaan saalismääriin. Useimmat suuntaavat veneensä keulan Isokarin suuntaan niin, että vene lasketaan vesille Uusikaupungissa.

Lypertön ja Pohjois-Vartsalan länsipuolinen saari- ja karikkoalue on hauki-, ahven- ja taimenvettä. Vuosnaisissa Vartsalan länsikärjessä on tuhannen hehtaarin yhtenäinen uistelulupa-alue.

Varsinkin, kun kalastaa uudella oudolla vesialueella, paikalliset vedet tunteva kalastusopas on oikotie saalistilastojen kaunistamiseen. Vartsalan eteläpäässä on laaja matalan veden alue, jota kirjavoivat saaret, luodot ja kivikot. Rikkonainen topografia tarjoaa kaloille mainiot suoja- ja ruokailupaikat, joten saaliiksi tältä alueelta voi saada etenkin haukia ja ahvenia. Keväisin, kun tuuli puhaltaa leppeästi etelän ja lännen väliltä, mahdollisuudet taimenen tartuttamiseen ovat isot.