 |
|
|
|
|||||
Turku Velkua Iniö Askainen
|
|
|
KEMIÖN SAARET
|
|
||||
Juttu on palautettu lehden arkistosta. Teksti on alkuperäinen; vanhentuneet yhteystiedot on poistettu. Pohjoinen salmialue Suomen toiseksi suurinta saarta, Kemiötä, erottaa mantereesta pohjoisessa salmialue, jonka suurin selkä on Lappdalsfjärden. Kantatie 181:n itäpuolinen alue on hauki-, ahven- ja kuhavesiä. Sisäsaaristona tämä alue jäätyy joka talvi niin, että pilkkijät pääsevät melko varhain kairaamaan ottireikiään ahvenille ja kuhille. Alueen kapeikoissa on aina kovat virtaukset, joten jäillä liikuvan on oltava varovainen. Sauvon puoleinen Rajalahti on Turun seudun parhaita madepilkkipaikkoja. Kantatien länsipuoleinen alue, erityisesti Karunanselkä on hyvää kuhavettä. Rantakaislikoissa voi lymytä mahtiluokan haukia, etenkin keväisin. Ahventen peruskoko on sisäsaariston tapaan parinsadan gramman luokassa, mutta suurahvenetkin ovat mahdollisia. Myös meritaimenen voi täältä tavoittaa. Ongelmana on isojen uistelualueiden puuttuminen, joten kalastuksessa voi käyttää vain lääniluvan sallimia vapamääriä.
Peimari Peimarin eteläinen selkäalue Sandön ja Mjösundin edustalla on avointa vettä, jolla liikkuminen vaatii hyvää venekalustoa, kun kovat kelit yllättävät. Parhaat haukivedet ovat itään työntyvän Tolfnäsfjärdenin alueella. Peimarilta voi pakoilta ja saarten ympäriltä saada kiloluokan ahvenia sekä avoveden että jäiden aikaan. Sandön edustan pakat ja karit ovat talvisin kuha- taimenpilkkijöiden suosikkipaikkoja. Gullkrona Gullkronan suurselän alue on taimen ja ahvenaluetta. Hauen pyynti onnistuu parhaiten Dragsfjärdin kirkonkylään työntyvän lahden vesillä. Kalaskärin, Hälsingholmin, Sandön ja Trollskärin vedet voivat olla jopa huimia taimenalueita, kun säät osuvat kohdalleen. Näille vesille ei kannata lähteä pikku lullien kanssa, vaan veneen on oltava merikelpoinen ja hyvin varusteltu. Varsinkin keväisin voi merisumu yllättää niin, että näkönavigointi on mahdotonta. Erinomainen taimenvesi on myös Skinnarvikin edustan saariryhmät, mutta siellä liikkumista rajoittaa Puolustusvoimien suoja-alue. Dragsfjärdin
eteläpuolinen saaristo Tämä rikkonainen saarialue tarjoaa jokaiselle kalastajalle jotain. Alueelta löytyy haukia, ahvenia, taimenia,mateita, siikoja ja silakoita. Oikeastaan vain kuha on hieman harvinainen. Senkin esiintymisalue on leviämässä yhä ulommaksi saaristoon vesien samenemisen myötä. Ulkona Hiittisten saaristossa hauet ovat jo vuosia olleet vähissä, mutta vastaavasti taimenet ja suurahvenet korvaavat pitkänokkien puuttumisen. Lövön salmen molemmat rannat ovat keväisin täysmiehitetyt, kun siianpyytäjiä saapuu aina Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta asti onkimaan tätä rasvaeväistä herkkukalaa. Västanfjärdin eteläinen saaristo on ahven, taimen ja haukivettä. Särkisaloon rajoittuvat itäiset vedet tarjoavat kalastajille lisäksi mahdollisuuden suurkuhan pyyntiin. Myös näillä vesillä voi siianonkija onnistua tavoitteissaan, kun löytää oikeat pelipaikat.
|
||||||||
 |
 |
|||||||
