Lista perustuu päätoimittajan saalispäiväkirjaan viime kesän pohjoisen retken ajalta.

OLIIVI SARVIJAAKKO

Oliivi sarvijaakko antoi useamman kontaktin lohiin Tenolla, Lakselvilla ja Vetsikkojoella. Paras ylösaatu titti oli hieman yli 60 senttinen vetsikkolainen. Kettusen Pasi antoi ohjeen, että Sarvijaakko pitää sitoa perukkeeseen, kun maailma on tämän perhon värinen. Tätä ohjetta noudatin Vetsikossa aamuyön vihreänä hetkenä. Koko tapahtuma kävi kuin oppikirjan mukaan. Ensin lankomies paikansi kalan, joka nousi tarjoukseen, mutta ei ottanut perhoa. Muutaman tovin päästä pääsin tarjoamaan Sarvijaakkoa samalle kalalle ja seurauksena oli räväkkä otti ja nautinnollinen väsytystaistelu.

OLIIVI SARVIJAAKKO (Esa Hurri)
Koukku: Pitkävartinen kolmihaara 6-10
Perä: Punainen silkki
Pyrstö: Majava
Runkohäkilä: Ruskea kana (whiting) tai kukko, joka puolitetaan leikkaamalla
Runko: Oliivinvihreä polypropyleeni
Siipi: Majava
Pää: Ruskea

CREPLABOMBERI

Perho oli koekäytössä kesällä 1999 ja antoi lupaavia tuloksia. Talven aikana yritin vielä yksinkertaistaa sidontaa ja parantaa perhon uintia (=kalastavuutta). Kesän 2000 retkellä Creplabomberi petti haaviin asti yhden titin. Perhon paras anti oli, kun sitä käytti kalojen paikantamiseen. Heinäkuun lopussa useimmat paikkakaloiksi jäänet lohet reagoivat ohi vipeltävään bomberimuunnokseen. Perhoon ärsyyntyi lähes 20 laksia. Niistä osa päätyi muilla perhoilla haaviin asti, kun kalan paikka oli selvitetty. Perhon pinkki versio petti Tenolta 46 senttisen meritaimenen.

Koukku: Lohipintaperhokoukku 8-12
Pyrstö: Valkoinen vasikanhäntä
Selkä: Valkoinen crepla muotoon leikattuna
Runko: Valkoinen dubbing
Runkohäkilä: Oranssi kukko, leikataan alta niin, että siikaset sojottavat sivuille perho kelluntalinjassa
Sarvi tai sarvet: Valkoinen vasikanhäntä. Makuasia jakaako sarven kahteen osaan.

CDC-NYMFI

Tämä perusnymfi antoi kymmeniä harjuksia, siikoja ja taimenia ja yhden titin Levajokisuusta. CDC:tä tässä sidoksessa on oikeastaan vain jalat, jotka sidotaan siikasista ja takaruumiis, joka sidotaan CDC-höyhenen puhtaaksi kynitystä ruodosta.

Koukku: Nymfikoukku 12-16
Pyrstö: Kukon höyhenen siikasia, grizzle tai coq de leon
Kierre: Ohut kupari wire
Takaruumis: Puhtaaksi stripattu CDC-höyhenen ruoto
Selkäkilpi: Musta 1 mm crepla
Jalat: Cdc-höyhenen siikasia, dubataan lenkissä ja leikataan osoittamaan vain sivuille

CREPLAMURKKU

Karvisen Jaken kehittämä murkkusidos antoi kaikenlaisia lohikaloja. Paras kala oli 600 grammainen rautu, joka mieltyi keltaiseen murkkuun. Perhon etuna on kestävä kelluvuus. Sitä ei tarvitse kuivata eikä öljytä kaiken aikaa kuten perinteisiä pinturisidoksia

Koukku: Pintaperhokoukku 12-16
Takaruumis: Kaksinkerroin taitettu 2mm crepla
Keskiruumis: Sidontalanka
Häkilä: Keskiruumiin päälle sidoksen väriin sopiva häkilä
Eturuumis: Kaksinkerroin taitettu crepla

KUULAPUPA

Tämä pupasidos antoi siikoja ja taimenia Kautokeinosta, harjuksia Levajokisuusta ja muutaman räväkän tittitärpin Tenolta. Viime kesänä koekäytössä oli sidos, jossa kuula on sijoitettu eturuumiiseeen selkäkilven alle eikä sidoksen eteen kuten tavallisesti. Tämä koe osoittautui onnistuneeksi, joten 2001 tällaisia kuulavartaloita on oltava reilusti matkassa.

Koukku: Pupakoukku 12-16
Pää: Kultainen kuula
Takaruumis: Vihreä, keltainen, ruskea, valkoinen jne mikrochenille. Perä poltetaan muotoon
Huntu: Ohutkuituinen antron, ohut huntu
Siipiaihiot: Hanhen biotsit muotoon leikattuna
Selkäkilpi: Musta tai tummanruskea 1 mm crepla
Eturuumis: Dubattuja CDC-siikasia
Tuntosarvet: Ohutta resorikumilankaa

Kuva.
Kautokeinon
taimen ja
tunturirautu.