Uutisarkisto vuosi 2003

Simona siikaa Merikarvianjoessa!

Komeaa vaellussiikaa on saatu parin viikon ajan paikoitellen todella runsaasti pikkuperhoilla Merikarvianjoelta. Kirkkaaseen suomukylkeen voit törmätä kaikilla joen koskialueilla ja vaatimattomissakin nivoissa. Parhaat saaliit on kuitenkin saatu viimeaikoina joen alaosan Holmankoskelta sekä kalastusalueen yläosasta Lankoskelta, 8-tieltä alavirtaan.

Perhoina ovat kunnostautuneet 12-10 numeron koukkuun sidotut pikkuperhot; erilaiset larvat ja nymfit, kuulapäällä tai ilman. Väreinä musta ja vihreä riikinkukko sekä toisena muotilinjana mädin väriä matkivat punaiset ja oranssit teelmykset. Myös pienillä sreamereilla on siikoja tullut.

Kutevia siikapareja on näkynyt veden pintaa läpsyttämässä ja kalamiestä härnäämässä erittäin monessa paikassa. Lienee kuitenkin niin, että niitä kutevia kaloja ei parhaiden saada, vaan saalista on paremmin saatu syvemmissä paikoissa perhoja pohjalla vapaasti uittamalla.

Kalojen tartuttaminen ulkopuolelta tarkoituksellisesti eli rokastus on kalastuslain mukaan nykyisin koski- ja virtapaikoissa kielletty, joten asialliset perhomiehet ovat joelle tervetulleita omaa siikaennätystään rikkomaan. Siikojen koko kun antaa siihen mahdollisuuden, pienimmätkin ovat jossain 800 g tietämillä ja 1-2 kg on se tavallinen koko. Mammakoko onkin sitten 3-5 kg välillä...

Marraskuisin terveisin!
SFM-toimitus, Merikarvianjoen toiminnanjohtaja

Merikarvianjoen vesitilanne

Tämän syksyn houkutusvirtakokeilu Lieksanjoella käynnistyy tällä viikolla. 24.09.2003

Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen -hankekokonaisuuden biologinen osio tutkii mm. emokalojen käyttäytymistä jokialueella. Tutkimus on osa kyseisen osion tekemää järvilohen luonnonkierron edellytysten selvittämistyötä. Käyttäytymisselvitys toteutetaan ottamalla kiinni nousulohet voimalaitoksen alapuolella, merkitsemällä näitä radiolähettimillä (10–20 kalaa) ja seuraamalla näiden liikkeitä koko lisääntymisjakson ajan eli jopa kaksi kuukautta. Osalla radiokaloista kaloista tutkitaan niiden nousu­halukkuutta Lieksanjoen vanhaan uomaan houkutusvirtakokeilun yhteydessä ja osa siirretään suoraan Pankajärven yläpuolelle ja seurataan niiden liikkeitä yläpuolisilla koskialueilla, jossa toivomme pääsevämme todentamaan kututapahtuman.

Houkutusvirtakokeilua varten on vanhanuoman suulle rakennettu kalatieosion varoin ns. viistepato, johon on jätetty parin metrin levyinen virtausaukko. Näin koko vanhanuoman kautta tuleva virtaama (tällä hetkellä runsas ½ m2/s) ohjautuu tähän ns. houkutusvirtaan, jonka toivotaan nimensä mukaisesti houkuttelevan nousu­kaloja pois voimalan tukkimasta päävirrasta. Houkutusvirran tehokkuutta testataan myös eri virtaamilla.

Tähän liittyen lisätään 25.9. torstaina vanhanuoman ohijuoksutus kahteen kuutioon sekunnissa. Tämä kokeilujakso kestää maksimissaan viikon. Noin vuorokautta ennen kokeilun aloittamista on Lieksanjokeen voimalaitosten alapuolelle vapautettu puolen­kymmentä lohta tai taimenta, joiden selkäevän tyveen on kiinnitetty pieni radiolähetin. Emokalojen liikkeitä seurataan myös viistepatoon kiinnitetyllä vedenalaisella kameralla. Kaikki kokeilussa tarvittava lisävesi ostetaan Kemijoki Lieksanjoen Voima Oy:ltä.

Näiden radiokalojen lisäksi Pankajärven yläpuolella ui tällä hetkellä viisi radiolähettimellä varustettua emokalaa, joiden liikkeitä on seurattu jo noin viikon ajan.

Tutkimuksesta vastaa Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen -hankkeen lisäksi RKTL:n Joensuun yksikkö.

Radiolohien ja -taimenten liikkeitä voi loppuviikosta alkaen seurata internetissä hankkeen ja Lieksan kaupungin nettisivuilla tutkimuskohteen mukaan päivittyvänä tietona. Kaupungin karttapalvelun sivuille tulee kala­tunnuksin varustetut merkit, joista ilmenee kalan senhetkinen sijainti ja sivujen info-osasta saa tarkempaa tietoa kalasta. Hakuryhmä pääsivulta on nimeltään radiolohet.

Houkutusvirtakokeilun yhteydessä toteutettavan radiotelemetria tutkimuksen lohikalat myydään hankkeen toimesta yrityksille ja yhteisöille nimikkolohiksi. Yrityksellä on mahdollisuus ostaa oma nimikkolohi ja näin tukea järvilohen luontaisen elinkierron palauttamista.

Järvilohipäivä ja soutu-uistelukilpailu Waskiviikolla Lieksassa 31.7.2003

         

Ruunaan kalastusalueen hallinnoima Järvilohi Tutuksi -Leader-hanke ja Pielisen
Järvilohi Lieksanjokeen -Interreg-projektit yhteistyökumppaneineen järjestävät
31.7.2003 Järvilohipäivän teemalla "Lieksanjoki".

Tänä vuonna Järvilohipäivä pidetään Lieksan satamassa.

Järvilohiteltta avataan klo 12.00, ja se on auki aina klo 21.00 asti. Lieksan
kaupunginjohtaja Esko Lehto pitää avajaispuheen klo 13.30. Vanhanuoman
kalatieratkaisuista, hankkeiden toimenpiteistä ja järvilohesta yleisemminkin
kertomat klo 14.30 -15.30 Interreg-hankkeiden koordinaattorit Matti Koivunen ja
Juha Rouvinen.

Mönninselän soutu-uistelukilpailu pidetään klo 14.00 -21.00. Järjestäjät ovat
nostaneet lohen ja taimenen alamitan 60 cm:iin, sillä lohi on sukukypsä noin 60
- 70 cm:n pituisena. Virallinen alamitta Pielisellä on 45 cm.

Waskiviikon kunniaksi Napapiiri Brass tahdittaa päivää klo 16.00-17.00. Samaan
aikaan Järvilohi-teltassa mestarionkija Heikki Matikainen neuvoo pieniä ja
isompiakin kilpa-onginnan saloihin. Heikin hyvät neuvot kannattaa testata  klo
17.00 - 19.00 rantaongintakilpailussa.

Järvilohi-teltasta saat vastauksia lohihankkeista, kalastusta ja kalalajeja
koskeviin kysymyksiin. Voit tutustua myös Järvilohi-multimediaan.
Tuttuun tapaan tarjolla on neuvontaa perhokalastuksesta ja perhonsidonnan
tekniikasta.  Tämän vuoden uutuus on opastus melontaan.
Alueella voi herkutella loimulohella, paistetuilla muikuilla ja makkaroilla.
Myynnissä on myös. kalastustarvikkeita.

Lisätietoja päivästä ja uistelukilpailusta.
Timo Hartikainen
Suvi Komsa
Matti Koivunen

---

Simojoen perhokalastustapahtuma 1.-3.8.2003

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna (1-3.8.03) järjestetään Simojoen Alaniemellä urheilukalastajien "kokoontumisajo".

    
    Näkymä Simojoen Koukun mutkasta Kuva HarriM

Viikonlopun tapahtumia ovat mm. lauantain perhonsidontanäytökset, sitojana lohiperhomestari Jouni Kukkonen. Heittonäytöksiä, mestarina Antti Sorro. Ajankohtaista, virallista ja epävirallista porinaa lohesta. Menossa mukana välinevalmistajia sekä sekalaista porukkaa.

Sunnuntaina mm. kaksivaiheinen kalastuskilpailu, kahdessa kolmen tunnin jaksossa.

Järjestäjinä Länsi-Pohjan perhokalastajat ry., Filpuksen Lohiaitat, Simon kunta.

Tiedustelut mm. majoituksista /Ilpo Filpus

13.6.2003 HarriM

---

SIMOJOEN RADIOLOHET KOHTI JOKEA

Teksti ja kuva: SFM-toimitus

Simojoki on yli satakilometrinen lohijoki Simon ja Ranuan välillä. Erämainen joki polveilee kahden tien välissä ja näin ollen on helposti kalastajien saavutettavissa. Tulevana kesänä Simojoelta on nähtävänä internetissä maailman ensimmäinen paikkatietojärjestelmä josta kalastaja löytää kaikki tarvitsemansa palvelut joen varrelta.

Simon kunnanjohtaja Esko Tavialla on kalastusmatkailusta selkeä näkemys. Jokeen nousevat lohet ovat vedenviljaa jota pitäisi koko kansalla olla mahdollisuus käydä niittämässä.

Mikäli kalastusmatkailua todella aiotaan kehittää, ei pelkästään muutaman laavun rakentaminen, majoituspaikkojen kartoittaminen tai koskien kunnostuskaan riitä, mikäli niitä tietoja ei saada toimitetuksi kalastajien nähtäville.

Tässä uudessa paikkatietojärjestelmässä on löydettävissä netin kautta kartalta kaikkiaan 101:n kosken tiedot, laavujen paikat, majoituspaikat jopa vielä ottipaikatkin. Kaikki tämä näpsäyttämällä hiirellä sitä kohtaa josta tietoja tahdotaan. Infosivulta on löydettävissä säätilat, saalispäiväkirjat, luvanmyyntipaikat, kalastuskieltoalueet, veneidenlaskupaikat sekä paljon hyödyllistä tietoa jokivarren tilanteesta.

Infosivuja on helppo käyttää, vasemmalta menu –laatikosta etsitään tarvittava tietoalue ja sitten klikataan hiirellä ko. kohdetta. Oikealla olevalle kartalle ilmestyy hetimiten osa karttaa ja siinä punaisella pyörylällä haettu paikka. Karttaa voidaan zoomata, koskista voidaan hakea profiilit ja nähdään valokuvina kosket luonnollisesti eli palvelu on täydellistä. Kesän aikana sivuille tulee mm. kuvia saaduista kaloista sekä asiakastyytyväisyyspalaute.

Parhaiten paikkatietojärjestelmästä pääsee perille kun vierailee www.infokartta.fi/simojoki
Mielenkiintoinen kohta infokartalla on Radiolohet.

Kesäkuun alkupäivinä Simojokeen nousevia lohia pyydystetään tutkimusrysällä ja 20 lohta tullaan merkitsemään radiolähettimellä. Yritykset ovat voineet ”ostaa” nimikkolohen ja Simojoen infokartalta voi internetin välityksellä seurata kuinka nopeasti ja minne lohet Simojoessa nousevat. Radiolohien kautta tulee myös RKTL:lle erittäin tärkeää tietoa lohien nousuvaelluksesta ja liikkeistä jokisuulta kutupaikoille.

          
Radiolohi Merja lähdössä suoraan lähetykseen Kuva HarriM

Keskiviikkona 11.6.03 seurattiin kahden uuden radiolohen merkintää ja iltapäivällä n. klo 15.00 aikaan pääsi n. 12 kilon Anneli (Suomenmaa) ja 5 kilon Merja (Kaleva) taipaleelle kohti Simojoen latvoja. Kalastajia on informoitu radiolohen suhteen eli mikäli vieheeseen tarttuneella lohella on radiolähetin selässä (kuva) niin kala pitää laskea takaisin jokeen. Mikäli kalaa ei ole voitu saada rantaan sitä vahingoittamatta, niin radiolähetin pitää palauttaa RKTL:lle.

Tällä hetkellä 15 lohta on saanut radiolähettimen selkäänsä eli vielä olisi viidelle lohelle vapaana ”sponsorin” paikka. Yritykset voivat ottaa yhteyttä Simon kunnanjohtaja Esko Taviaan, halutessaan oman nimikkolohen seurattavaksi.

13.6.2003 HarriM

---

Lohensoutuun Seitalaan

Ylä-Tenolla on jäät lähteneet ja nyt Atlantin kaunokaisella on vapaat vedet nousta Tenon valtavirtaa ylöspäin.Tenon varresta löytyy toinen toistaan ihanampaa matkailuyritystä mutta esittelemme tässä vain yhden.

Seitalan matkailu- ja kalastuspalvelu on tämänkertaisessa esittelyssä. Seitala sijaitsee Karigasniemeltä 30 km Utsjoen suuntaan ja Utsjoelle matkaa löytyy 70 km. Monille kalastajille on Outakoski tuttu ja sitä kautta myös Seitala.

LOHIKALOJEN SISÄVESIPYYNNIN HISTORIAA JA JÄRVILOHEN TULEVAISUUTTA
-NÄYTTELY

Kolin Luontokeskus Ukon vaihtuvana näyttelynä on 5.5.–31.8. 2003 esillä lohikalojen pyynnin vaiheita ja järvilohen tulevaisuutta käsittelevä näyttely, jonka ovat suunnitelleet FT Ari Lappalainen Kalastusmuseoyhdistyksestä ja Järvilohi Tutuksi -Leader-hankkeen vetäjä Suvi Komsa. Näyttelyn toteutuksessa ovat edellämainittujen lisäksi olleet mukana Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen Interreg-hankkeet, Suomen vapaa-ajankalastusmuseo ja Pielisen museo.

Omaa, jääkauden jälkeen eriytynyttä kantaansa olevat järvilohet laskeutuivat vuosi­tuhannet synnyinkoskiltaan Lieksanjoesta Pieliseen, kasvoivat siellä kutukokoisiksi ja palasivat lisääntymään synnyinkoskilleen. Luonnonkierto kuitenkin katkesi, kun Lieksanjoki 1960-luvulla padottiin. Vuoksen kanta onnistuttiin kalanviljelyllä pelastamaan, mutta järvilohi ei säily elinkelpoisena ilman luonnon kiertokulkua. Siksi vuonna 2002 alkaneet Interreg-hankkeet (biologinen osio ja kalatieosio) tekevät työtä luontaisen elinkierron palauttamiseksi. Leader-hanke puolestaan tekee järvilohiasiaa tunnetuksi sekä tallentaa ja jakaa tietoa katoavasta kalastuskulttuurista.

Näyttelyssä esitellään lohikalojen kalastuksen historiaa sekä järvilohen biologiaa ja elinkiertoa. Näyttely koostuu mm. valokuvista, patorakennelmien pienoismalleista sekä aidoista pyyntivälineistä. Näyttelytilaan kuuluu myös pieni auditorio, jossa on mahdollista perehtyä loppukesällä julkaistavaan Pielisen kalastoa ja kalastusta käsittelevään Ruunaan kalastusalueen Leader-hankkeen tuottamaan multimedia-CD-levyyn.

Näyttely avataan Luontokeskus Ukossa maanantaina 5.5. klo 12. Luontokeskus on avoinna joka päivä klo 10–17 paitsi 23.6.–10.8. klo 9–19.

3.6.2003 HarriM