---

Perhokalastuksen EM-kisojen joukkueiden valinta

Perhokalastuksen EM-kilpailut järjestetään vuonna 2005 Puolassa, Leskossa 14.-19. kesäkuuta. Suomi on oikeutettu lähettämään kilpailuihin kaksi viiden hengen joukkuetta, eli yhteensä kymmenen kilpailijaa. SVK:n kilpailutoimikunnan perhokalastusjaos on päättänyt, että kilpailuihin pyritään lähettämään kaksi joukkuetta omakustanteisesti. Joukkueet valitaan hakemusten perusteella ja joukkueeseen ovat oikeutettuja hakemaan:

2004 Nuorten Perhokalastuksen SM-kilpailujen viisi parasta kilpailijaa,
2004 Perhokalastuksen SM-kilpailujen finaaliin selvinneet kilpailijat ja
2000-2004 Perhokalastuksen MM-joukkueiden jäsenet.

Kilpailuun osallistuminen tapahtuu omalla kustannuksella, eikä SVK tue joukkueita rahallisesti.

Matkat kilpailualueelle joukkueet hoitavat itse.

Hakemukset tulee toimittaa viimeistään 30.03.2005 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: i 
tai kirjeitse osoitteeseen:

SFM-toimitus
Raivionkuja 4 b 52
20540 Turku

Hakemuksesta tulee ilmetä hakijan nimi, yhteystiedot ja lyhyt selvitys omasta perhokalastus / kilpailutaustasta. Toisen joukkueen valinnassa painotamme nuoruutta, jotta he saisivat lisää kilpailukokemusta ja toisen joukkueen kohdalla painotamme kokemusta.

Lisätietoja voi myös kysellä: SFM-toimitus

---

LEHDISTÖTIEDOTE 4.3.2005  
Kari Räntilä

SIPPOLA-PILKKI – TALKOOVOIMIN HYVÄLLÄ ASIALLA

Sippola-pilkki kisataan 12.3. klo 12-16. Anjalankosken Sippolan Orijärvellä. Pilkin varikkoalue on sama paikka, joka kesäkuussa toimii Jukolan Viestin, Sippu-Jukolan, lähtöpaikkana. Pilkkikisan päävoittona on lähes 30.000 euron arvoinen uusi henkilöauto Volvo S 40. Aikuisten sarjassa parhaiten sijoittuva naiskilpailija voittaa mahdollisten muiden palkintojen lisäksi 1.700 euron arvoisen, timantilla varustetun kaulakorun. Lasten pilkissä pääpalkintona on 1.250 euron arvoinen tietokone. Myös paljon muita arvokkaita palkintoja.

Kisaa varten istutettiin järveen 3.000 kg keskipainoltaan 1.150 g:n painoisia kirjolohia. Järvi on rauhoitettu kisaan asti.

Sippola-pilkin järjestää RAUSSI-YHTIÖT.

Sippola-pilkki tuottoista myös paikallisille seuroille

Merkittävä summa jää myös paikallisten seurojen ja järjestöjen kautta vapaaehtoistyöhön omalle alueellemme. Kisan järjestelyihin on kiinnitetty noin 330 talkoolaista, jotka talkoilevat seurojensa laskuun 25 euroa henkeä kohti kisapäivältä. Kerääpä muutamat seurat tästä tapahtumasta normaalia vuosibudjettiaan suuremman summan.

Kisan järjestäjä tekee myös yhteistyötä Sippolan kalastuskunnan kanssa. Orijärveä on yhteistoimin kunnostettu kahden vuoden ajan. Järvestä on poistettu alamittaista roskakalaa, kasvillisuutta niitetty ja vuokrasta saaduin varoin on kalastuskunta istuttanut järveen arvokalaa.

Pilkkikisan taustana  on hyväntekeväisyys. Järjestäjä RAUSSI-YHTIÖT lahjoittaa kisan taloudellisen tuoton AIDS / HIV-sairaille lapsille rakennettavan orpokodin rakennusrahastoon Kenian Mombasaan. Projektin klinikka jo toimii.

Hyviä saaliita tiedossa

Sippola-pilkissä kisataan suurimmasta kirjolohesta. Viime vuonna voittaja sai auton yli 2 kiloisella kalalla. Tänä vuonna odotetaan voittokalan olevan vielä isomman sillä järvessä uiskentelee melkoisia vonkaleitakin. Osa on vanhoja kirjolohia, jotka ovat kasvaneet jo toista vuotta ja viime syksyn istutuksessa oli mukana isoja yksilöitä.

Järvi on hyvässä kunnossa. Koko talven on avantouimareiden pumppu ilmastanut järven vettä. Kalat ovat virkeitä ja niinpä viimevuotiseen tapaan voi kisassa odottaa runsasta saalista. Kisasta tarkemmin Sippola-pilkin kotisivuilta www.sippola-pilkki.fi.

Jää on paksua ja lanattu tasaiseksi

Järjestäjä on jälleen lanannut koko 30 hehtaarin järven jään traktorilanalla niin, että jäällä ei ole vettä eikä lumihangessa tarvitse kahlata. Samoin laajat parkkialueet ja tapahtuman tori- ja varikkoalueet ovat erinomaisessa kunnossa. Tuskin missään  muualla vastaavat alueet ovat sellaisessa kunnossa, että siellä voi kävellä vaikka nappaskengissä ellei aivan viimeisten päivien aikana ennen kisaa tule poikkeuksellisen sakeita lumi- tai vesisateita.

Kiinnostus kisaa kohtaan kasvanut

Nyt kisataan toista vuotta. Viime vuodelta jäi kisailojoille ja yleisölle ilmeisen hyvä kuva järjestelyistä, koska järjestäjille on tullut myönteistä palautetta niin puhelimitse kuin sähköpostitse koko kuluneen vuoden ajan. Hyvä maine ja tiedotukseen satsatut lisäpanokset ovat nostaneet kiinnostusta tämänvuotista kisaa kohtaan niin, että yhteydenottojen ja kyselyjen määrä on kasvanut roimasti.

Ennakkomyynti on lähtenyt hyvin käyntiin. Ennakkoon on jo nyt myyty satoja lippuja vaikka tiedotuksen painopiste on vasta ensi viikolla. Järjestäjät odottavatkin perustellusti osanottomäärän runsasta kasvua. Viime vuonna paikalla oli kaikkiaan nelisen tuhatta pilkkijää ja heidän perheenjäsentään.

Koko perheen ulkoilutapahtuma

Sippola-pilkki on koko perheen ulkoilutapahtuma. Itse kisaan voivat osallistua niin isät ja äidit kuin lapsetkin. Torialueella järjestetään myös erilaisia aktiviteetteja eri ikäisille.

Katsomo jäälle

Rantaan on lanattu katsomoalue siten, että kannustusjoukot näkevät jäälle ja pääsevät seuraamaan tapahtumia. Lasten kilpailualue on aivan katsomon edessä, joten heidän suorituksiaan pääsee seuraaman läheltä. 

Kuinka tähän on tultu?

Taisto Raussille toisten auttaminen on tuttua ja laajaakin puuhaa. Hän on vuosien aikana osallistunut henkilökohtaisella panoksellaan moniin projekteihin sekä auttanut yksittäisiä kohteita, myös yksittäisiä ihmisiä. Paitsi Afrikan kohteet on Taistolla sydämellään myös Lions Club Kaipiaisten kautta joukko omia kummilapsia Sri Lankassa. Hän on käynyt siellä paikan päällä vaimonsa Riitan kanssa jo viisi kertaa. Viimeeksi he olivat viemässä henkilökohtaisesti apua helmikuun alussa pari viikkoa Hikkaduan alueella, joka tuhoutui hyvin pahasti Tapaninpäivän tulvassa.

Sippola-pilkki muhi Taisto Raussin mielessä pitkän aikaa. pari vuotta sitten, kesäkuun alun tuulisena, viileänä ja sateisena lauantaina ollessaan leijonaveljien kanssa talkoilemassa Kaipiaisten leijonien markkinapäivää, houkutteli Taisto Kari Räntilää mukaan ideoimaan sellaista talvitapahtumaa, joka olisi hyväntekeväisyystapahtuma ja jossa olisi mukana mahdollisimman Sippolan alueen asukasta. Koska Sippolassa on vuosittainen kesätapahtuma ajatteli taisto jo alusta alkaen talvijuttua ja pilkkikisaa. Yritimme ottaa vinkkejä jo olemassa olevista vastaavista kisoista. Tilasimme 3.000 kg yli kiloisia kirjolohia, joista osa merkattiin. Vasta sen jälkeen olimme  yhteydessä luvat myöntävään viranomaiseen. Merkitystä kalasta, jolla olisi voittanut sata tonnia (vanhaa)rahaa, kilpaileminen olisi mennyt arpajaislain piiriin. Vain valtiolla on oikeus arpajaisiin, joissa on rahapalkinto. Näin meille sanottiin vaikka idea ja koko shaploona oli kopioitu toisesta kisasta. Nyt meillä on Sippola-pilkki, jossa voittona on uusi henkilöauto. Se toimii hyvin.

SIPPOLA-PILKIN TUOTTO LAHJOITETAAN HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN

Kohteena AIDS-klinikka ja orpokotihanke AIDS:in takia orvoiksi jääneille lapsille Kenian Mombasaan sekä Ylistyksenvuori-seurakunta ja Siionin lapset -klinikka- ja orpokotihanke Keniassa, Mombasassa

---

Voita Volvo S40 - uusi henkilöauto omaksesi! 

SIPPOLA-PILKKI 12.3.2005

Keskellä Kymenlaaksoa Sippolassa Orijärvellä, samoissa maisemissa kuin Jukolan Viesti Sippu-Jukola 2005 ensi kesänä.

Upeat palkinnot, kilpaillaan painavimmasta kilpailukalasta!
Kilpailuaika 12.3.2005 klo 12-16.

PÄÄPALKINTO VOLVO S 40, arvo lähes 30.000 €

Sippola- pilkissä voit voittaa tosi hyviä palkintoja. Koko perheen pilkkikisassa on yleinen sarja aikuisille ja oma lasten pilkki. Parhaiten sijoittunut naiskilpailija palkitaan mahdollisen muun voiton lisäksi yli 1.700 €:n arvoisella timanttikorulla!
Lastenpilkissä pääpalkintona arvokas tietokone. Lisäksi Kultapasseja koko ensi kesäksi Tykkimäen huvipuistoon. Kun osallistut Sippola-pilkkiin voitat myös hyvää mieltä! Sippola-pilkki ei ole vain palkintokisa vaan samalla hyväntekeväisyystapahtuma.

Orijärveen on istutettu vuoden 2004 aikana yhteensä 3.000 kg kirjolohia keskipainoltaan 1.150 g. Maaliskuun kisaan mennessä ne ovat kasvaneet reilusti. Viime vuoden kisassa kilpailijoita ilahdutti järvestä noussut runsas saalis. Voittokala painoi 2.099 g.

Järvellä on erinomaiset olosuhteet, Raussi –yhtiöt on lanannut koko järven tasaiseksi joten vettä ja sohjoa ei kilpailijoiden vaivoina ole, jään päällä ainakaan.

---

Ford-pilkki Ristiinassa 5.-6.3.2005

Lauantaina 5.3. Yrityspilkkikisa, jonka yhteydessä käydään työpaikkajoukkueiden SM-kilpailu kolmehenkisin joukkuein.

Sunnuntaina 6.3. Ford-pilkki. Ford Focus palkintoauton voittaa suurimmalla ahvenella. Lapsille oma pilkkikilpailu.

Molempina päivinä markkinat ja paljon oheisohjelmaa mm tanssia.

Lisätietoja:
www.ford-pilkki.fi

---

Save Our Salmon - SOS Espoossa 5.2.2005

Espoon Perhokalastajat ja Guideline järjestävät 5.2.2005 lohenkalastuksen erikoistapahtuman Espoon Matinkylässä Mattlidens skolan auditoriossa kl 10-17.00. Tapahtuman tarkoituksena on käynnistää keskustelu lohi- ja meritaimenjokiemme tilasta, sekä kalastuksen uudelleen järjestelystä. Paikalla on joukko asiantuntijoita koti-ja ulkomailta kertomassa jokien tilasta, kalastusjärjestelyiden tehokkuudesta ja sopimusmenettelystä, joista maailmalta on saatu hyviä tuloksia. Paikalla on mm. NASF-järjestön puheenjohtaja Orri Vigfusson, joka kertoo tuoreimman uutisen Norjasta, missä syntynyt sopimus estää kiinteillä pyydyksillä kalastuksen ja parantaa näin merkittävästi lohen elinmahdollisuuksia. Mikael Frödin kertoo viimeisimmistä lohireissuistaan ja näyttää kuvia matkoiltaan, Håkan Norling esitelmöi lohenkalastustekniikoista. Lisäksi Håkan Norling ja Toni Karuvaara esittelevät Guidelinen uutuustuotteet vuodelle 2005.

Lisätietoja:

Kutsukirje, aikataulu ja yhteystiedot

Tarkempi ohjelma tilaisuuteen

Espoon PK:n Pj Markku Kemppaisen teesit SOS-tapahtuman keskustelujen alustukseksi

Olen käynyt keskusteluja useiden eri tahojen kanssa SOS –tapahtuman järjestävän seuran Espoon perhokalastajat ry:n puheenjohtajan ominaisuudessa. Kiinnostus asiaa kohtaan on ollut suuri, mitä jo sinällään voi pitää hyvänä merkkinä. Haluan tässä yhteydessä saattaa tiedoksi, millaisia keinoja ja toteutusmalleja on näissä keskusteluissa tullut esille.

1. Kutemaan palaavien lohien kalastus avomerialueella aloitetaan viikkoa nykyistä myöhemmin. Ammattikalastajat kalastavat sillä välin muita kalalajeja ja tulonmenetys kompensoidaan heille esim. Lohirahaston kautta. Koska kalastajista löytyy ns. torikauppakalastajia  ja toisaalta tukkujen sopimuskalastajia  toteutetaan kompensointi kalastajakohtaisesti, sillä kunkin kalastajan tulonmenetykset ovat erilaiset. Tämä tarkoittaa kalastajakohtaista tulorakenteen selvitystä, mikä ei ole mahdoton tehtävä, sillä ko. ammattikalastajia on jäljellä vain kourallinen.

2. Ammattikalastajien työsarka on muuttunut muutaman viimeisen vuoden aikana radikaalisti lukuun ottamatta troolikalastajia. Avomerikalastajat ovat siirtyneet, tai ovat siirtymässä rysäpyyntiin. Ammattikalastajat ovat aina kunnioittaneet kaikkien  kalalajien kutuaikoja ja -paikkoja, sillä kukapa ”lypsävää lehmää” haluaisi tappaa. Ne ammattikalastajat joiden kanssa olen keskustellut, ovat sitä mieltä että luonnon tuotannon ja kestävän kehityksen tukeminen on järkevää toimintaa.

3. Yhteiskunnalle ammattikalastus ja kotimaisen kalan saatavuus on tärkeää. Ammattikunta on vain valitettavasti ”ukkoontumassa”. Yhteiskunnan tuki on jatkuvasti tiukemmalla. Näyttää siltä, että kun lohi ja meritaimenkannat ovat huolestuttavassa tilassa, niin samalla myös ammattikalastajatkin ovat vaikeuksissa. Voisi ironisesti luokitella molemmat erittäin uhanalaisiksi lajeiksi. Siksi on tehtävä nopeita ja riittävän radikaaleja toimia, jotta kalastus ammattina voisi tulevaisuudessa jatkua. Näillä  toimilla sekä että lohen ja meritaimenen luonnon tuotanto tulee saada sille tasolle ettei välitöntä uhkaa lajeille olisi. Mielestäni olisi ymmärrettävä että sekä vapakalastajien ja ammattikalastajien intressit ovat tässä asiassa yhteneväiset.

4. Huomautan tässä samalla, mikäli edellä olevasta ei jo käynyt selville, että mielestäni ammattikalastajat yleisesti ottaen osaavat hoitaa asiansa ja tuntevat vastuunsa. Kuitenkin lehdistö valitsee herkästi ammattikalastajat ensimmäiseksi kohteekseen, kun keskustellaan Itämeren lohen tilasta. Tarkastelukohteeksi tulisi sen sijaan ottaa harmaa kalastus, joka tarkoittaa valvomattomana rehottavaa verkkokalastusta ja sillä saatavaa pimeää tuloa. Sen karsimiseksi on toimittava nopeasti ja päättäväisesti. Eräs tapa aloittaa ongelman hoitaminen  olisi kieltää liian pienisilmäisillä verkoilla kalastaminen ja myös rajoittaa vedessä pidettävien verkkojen määrää. Yhteiskunnan ja luonnon kannalta olisikin välttämätöntä aikaansaada muutos kalastuslakiin, jossa määrättäisiin verkkokalastukseen merialueillemme esimerkiksi 55mm pienimmäksi sallituksi silmäkooksi. Tarpeen mukaan ammattikalastajat voisivat anoa TE-keskukselta erivapauden tähän, riippuen kalastuksen kohteena olevasta kalasta.

5. Tämä tarkoittaa käytännössä ns. Ahvenanmaan mallia, jossa valitaan kooksi ns. taimenverkko koko, joka voi olla silmäkooltaan esim. 55mm. Em. silmäkoko mahdollistaa sekä meritaimenen ja lohen poikasten että ensimmäisen merivuoden kalojen selviämisen verkoista, sillä käytännössä nämä kalat uisivat niistä läpi. Tuloksena olisi kalastajien saaliin keskikoon kasvaminen. Silmäkoon kasvattaminen vaikuttaisi myönteisesti myös kuhakantoihin. Kalastajien tyytyväisyys kasvaisi, koska esimerkiksi 55mm:n verkkoon jäävän kalan, vaikkapa kuhan pituus on yleensä yli 50 cm. Mikäli edellä olevat toimenpiteet saadaan sovittua taataan sillä niin lohi- ,taimen kuin kuhakantojen kasvumahdollisuus sekä vaelluskaloille mahdollisuus päästä synnyinjokeensa jatkamaan sukuaan.

6. Käytännössä valikoiva kalastus toimii ammattilaisilla kohtuullisen hyvin rysäpyynnin osalta. Tiukempaa valvontaa tarvitaan verkkokalastukseen, sillä on helppo päätellä, että harmaan talouden kalastus, jota tehdään kotitarvekalastuksen nimissä, tuskin valikoi saalistaan. Jotta kaikki toimenpiteet olisivat  tehokkaita, tarvitaan myös yhteiskuntavastuuta niin kalatukuilta, kuin kaupan eri ketjuilta ja ravintoloilta.

7. Kun meritaimen ja lohi lopuksi  pääsevät lähelle kotijokeaan, on sen suualueen (terminaalialueen) kalastuksen valvontaan kiinnitettävä selvästi enemmän huomiota. Vapaa-ajankalastajien kalastusta jokien suualueilla tulee rajoittaa siten, että kalojen nousuaikana siellä ei saa kalastaa. Samoin viehekalastukselle tulee luoda huomattavasti nykyistä tiukempi säännöstö niin jokisuun alueella, kuin itse joessa ja sen koskissa. Kalojen alamittoja on syytä miettiä jokikohtaisesti uudelleen. Samoin tulee tehdä selkeästi nykykäytäntöä tiukempia rajoituksia ylösotettavien kalojen lukumäärälle kalastajaa kohden per lupa. Jokiosien rauhoitusalueita tulisi lisätä ja kalastuslupien määrää rajoittaa. Toimilla on tarkoitus turvata riittävän kalamäärän pääsy kudulle.

8. Sosiaali –ja terveysministeriöltä tulee vaatia toimia valvonnan tehostamiseksi, jotta EU-direktiivit täyttyisivät kaikilta niiltä osin, mitä tulee ruokaketjun toimivuuteen merestä kuluttajalle. On selvää, että harmaan talouden kalastajien ruokaketju ei voi olla direktiivin mukainen ja mikä  huolestuttavinta, sitä ei pystytä valvomaan. Harmaan talouden kalastuksen arvo on lohikalojen osalta eräiden arvioiden mukaan jopa 60-80% kaupallisen kalan määrästä.

9. Maa- ja metsätalousministeriöltä tulee vaatia toimia sellaisten keinojen luomiseen, jolla valvonta oleellisesti tehostuu nykyisestä. Kalastusalueiden valvontatoimiin tulee puuttua määrätietoisella otteella. Ilman valvontaa ei ole toimivaa ja kestävää kalataloutta. Asenteiden on muututtava tässäkin asiassa ”eurooppalaiseksi”. Vastaavanlaista ”vapaata” verkkokalastusta ei ole missään muussa EU:n jäsen valtiossa. Miksi siis meilläkään.

10. Harmaa hylkeen kannan nopea kasvu on näkynyt ammattikalastajat ja muidenkin kiinteillä pyydyksillä kalastavien saaliissa. Vaikutus on voimakkaassa kasvusuunnassa. On tärkeätä selvittää pikaisesti tutkimuksin, millaiset vaikutukset hallikannan kasvulla on lohen ja meritaimenen vaelluspoikasten ja ensimmäisen merivuoden kaloihin ja edelleen nousuparviin. Onko se vastaava haitta myös vapaalle kalalle?? Havainnot kertovat tämän suuntaista, mutta RKTL:n tulisi tehdä selkeä tutkimus aisasta. Ilmassa on liikaa mutu –tietoa suuntaan jos toiseenkin. Ruotsissa asiaan suhtaudutaan suurella vakavuudella ja siellä on jo päätetty ryhtyä kannan rajoittamistoimiin. Millaisia toimia meidän tulisi tehdä vaiko vain odottaa tulevaa??

Tämän tyyppisessä vaiheessa keskustelussa ollaan nyt ja vapakalastajat ja ammattikalastajat yhteisellä intressillä. Tahto tila on mielestäni selvä. Tule mukaan SOS tapahtumaan 5.2. Espooseen ja vaikuta. On tärkeätä osoittaa päättäjille suunta.

Rakentavin terveisin!

Markku Kemppainen
Espoon perhokalastajat r.y.