Maaliskuun puolenvälin jälkeen lämpömittarin elohopea kipuaa päivällä jo reilusti plussan puolelle. Aurinko saa räystäät tippumaan, ja perhokalastajat alkavat suunnitella kevään kalareissuja. Merikarvianjoella käynnistyy silloin eräs vuoden mielenkiintoisimmista kalastusjaksoista. Jos haluat kalastaa kirjolohia, jotka muistuttavat niin ulkomuodon kuin käyttäytymisenkin puolesta amerikkalaisia serkkujaan, on Merikarvianjoki oikea reissukohde.

Lyhyt kalastusjakso

Merikarvianjoen Lankoski vapautuu normaali vuonna jäistä suunnilleen maaliskuun puolessa välissä, ja tulva nousee huippuunsa huhtikuun aikana. Se tarkoittaa, että laadukkaan kalastuksen kesto on vain 2-4 viikkoa. Kalastus keskittyy lähes 90-prosenttisesti Lankosken alueeseen, sillä sieltä jäät lähtevät ensimmäisenä. Lankosken alaosa soveltuu myös erinomaisesti talvikalastukseen, ja mikä parasta, se miellyttää jokeen talveksi jääneitä kirjolohia jopa siinä määrin, että olosuhteiden osuessa kohdalleen kalan saaminen on erittäin todennäköistä.

Olosuhteiden osuessa kohdalleen kalan
saaminen on erittäin todennäköistä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että jäiden lähtöä ei voi ennustaa etukäteen. Nyt, jutun kirjoitushetkellä, tuntuu siltä, että jäät saattavat lähteä Lankoskeltakin vasta huhtikuun alussa. Varmista jäätilanne ennen kalaretkeä luvanmyyjiltä tai vaikkapa kirjoittajalta. Yhteystiedot löydät jutun lopusta.

Kauniita kaloja

Useimmat perhokalastajat ovat varmasti katselleet silmät kiiluen kuvia jenkkilehtien sivuilta, joissa kalastajat poseeraavat toinen toistaan kauniimpien kirjolohien kanssa. Suomessa ei moisia kaloja päästä juurikaan ihailemaan, koska kirjolohi ei Suomen vesissä pysty lisääntymään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Merikarvianjoella alkukevät ennen tulvaa on paras aika vuodesta päästä kosketuksiin todella kauniiden ja ehjäeväisten kirjolohien kanssa. Parhaimmillaan kalat ovat kuin suoraan "jenkkilehtien"sivuilta. Nämä kalat ovat asustaneet joessa luultavasti jo ainakin edellisen kesän. Talven jälkeen ne ovat nälkäisiä ja ovat näin huomattavasti helpompia pyydettäviä kuin kesällä.

Yleisempi saalis on kuitenkin hieman ruttuisempi, syksyllä istutettu kirjolohi, mutta näppituntuman mukaan suunnilleen joka kolmas kala on todellinen valioyksilö. Kesällä, kun ravintoa on runsaasti saatavilla, ja kalastuspaine huipussaan, nämä ylivuotiset kirjolohet muuttuvat lähes mahdottomiksi saada nappaamaan pienimpäänkään hyönteisjäljitelmään. Joskus kuitenkin onnistaa, ja kalastaja pääsee ihmettelemään kalan voimaa sen vetäessä hetkessä koko perhosiiman ulos kelalta.

Kaunis ja ehjäeväinen.

Kirjolohen lisäksi alkukeväällä joesta löytää myös taimenia sekä harjuksia, joista varsinkin jälkimmäisiä saattaa sopivasta virranreunasta saada useitakin. Harjus kutee keväällä, joten helliä otteita käyttäen varmistat osaltasi elinvoimaisen kannan säilymisen myös tulevaisuudessa.

Mainittakoon, että taimenen, kirjolohen ja harjuksen alamitta on 40cm!

Alkukevään ottipelit

Alkukevään kalastukseen voi antaa muutaman perusohjeen. Koska vesi on lähes nolla-asteista, kalan elintoiminnot ovat huomattavasti vähäisempiä kesään verrattuna. Kaloja etsitään hitaista, tasaisista virroista perhoa mahdollisimman syvällä uittaen. Vesi on yleensä heti jäiden lähdettyä matalalla ja kirkasta. Kelluva siima ja ohut peruke, jonka päässä vaikkapa keskikokoinen harmaa nymfi ja pieni valkoinen leech, on takuuvarma yhdistelmä.

Vesi on lähes nolla-asteista.

Tehokkain menetelmä on heittää perho(t) viistosti ylävirtaan, antaa niiden upota lähelle pohjaa ja tämän jälkeen uittaa ne vapaasti mutta kontrolloidusti alavirtaan. Kala, isokin, ottaa perhon usein hämmästyttävän varovaisesti, joten uiton aikana siiman kärkeä on seurattava tarkkana kuin porkkana. Alkukeväällä Merikarvianjoelle perhokalaan aikovan on syytä ottaa mukaansa aivan normaali taimenvapa, kelluva siima, rasiallinen leechejä ja pikku nymfejä sekä runsaasti lämmintä vaatetta ja aurinkovoidetta.

Merikarvianjoella on myös sumukorentoja. Kaksi kertaa olen nähnyt korreja niin runsaasti, että kalatkin ovat niistä innostuneet. Eli pinturirasia mukaan, jos haluat pelata varman päälle.

Tulva tuo mukanaan taimenia

Kuten edellä tuli mainittua, lyhyt ja mielenkiintoinen kalastusjakso päättyy kevättulvaan tai viimeistään kalastuskauden avajaisia edeltävään viikkorauhoitukseen, joka alkaa tänä vuonna 9.4. Varsinainen avajaispäivä on lauantai, 14.4, ja kalastus alkaa klo 12.00.

Tulvan nousun myötä kalastuksesta katoaa tietty herkkyys, mutta toisaalta mahdollisuudet todella järeisiin kaloihin kasvavat. Huhtikuun lopussa joen alajuoksun kansoittavat kuoreet, jotka nousevat sinne kutemaan. Niiden perässä saapuvatkin sitten ensimmäiset kirkkaat meritaimenet. Kuoreet nousevat vesitilanteesta riippuen ylimmilläänkin vain Holmankosken alapäähän. Luonnollisesti taimenetkaan eivät jatka nousuaan tätä ylemmäs vaan jäävät mässäilemään kutukuoreita aivan joen alaosiin. Kalastajien kannattaakin ottaa vinkistä vaarin ja suunnata esimerkiksi Änkin- tai Salmelankosken alueelle meritaimenjahtiin. Paikalliset kalamiehet saavat sieltä säännöllisesti todella komeita taimenia. Joen yläosiin taimenet nousevat yleensä vasta veden lämmettyä lähelle kymmentä astetta.

Tulevan kauden positiivisimpiin asioihin kuuluu eittämättä jokisuun kalaväylän mittava laajentaminen. Lisäksi viime vuosien suurien vaelluspoikasistutuksien pääjoukko on mitä ilmeisimmin pyrkimässä jokeen tulevan kauden aikana.

Mielenkiintoinen kausi on siis tulossa. Ensimmäinen retki kannattaa tehdä kuitenkin jo ennen avajaisia, käsillä on nimittäin eräs vuoden herkullisimmista pyyntiajoista.

Luvat: mm. Köffi Lankoskella

Hinta: ns. talvilupa 40mk /vrk avajaisiin saakka.
Muutokset kaudelle 2001 mahdollisia.

Tiedustelut: esim. jää/vesitilanne
Köffi
SFM-toimitus
SFM-toimitus