Viitasaaren idyllisellä maaseudulla virtaava Huopanankoski jatkaa kehitystään kohti koskikalastuspaikkojen eliittiä. Huopanankosken vuokraisäntä Keski-Suomen Kalatalouskeskus on laittanut rattaat pyörimään ja kehittää koskea niin kalastollisesti kuin matkailullisesti parempaan suuntaan.

Tavoitteena vankka luontainen kalakanta

Huopanankosken poikastiheyttä lisätään pienpoikasistutuksin ja luonnontaimenia suojaavin kalastussäännöin. Myös verkkokalastusrajoitukset, järvitaimenten vaellus ja syönnös altaille ovat oleellinen osa luontaisten taimenkantojen suojelua. Poikaset kasvavat poikavaiheensa koskessa, sitten ne lähtevät järvivaellukselle ja kasvavat vaelluksen aikana luontaisella kalaravinnolla.

Huopanankoskessa kalastaminenon silkkaa nautintoa.

Verkkorajoituksilla pyritään turvaamaan kalojen esteetön kulku takaisin koskeen. Tämänhetkisen poikastiheyden täytyisi kolminkertaistua, jotta oltaisiin halutussa tavoitteessa. Kosken poikastiheys on jo kolminkertaistunut 90-luvun alkupuoliskon lukemista. Lisäksi kosken luontaista harjuskantaa pyritään parantamaan, sillä viime vuoden saaliskyselyihin ilmoitettiin vain 18 kpl 35 cm:n alamitan täyttävää harjusta. Viime vuonna koskeen istutettiin jo 1000 harjuksenpoikasta.

Kalastusmatkailukeskus -hanke myötävirrassa

Tulevaisuudessa myös matkailu tulee olemaan tärkeä osa-alue Huopanankoskelle. Tähän asti matkailupalveluita on ollut lähinnä kesäisin, jolloin koskella on toiminut kioski, joka on hoitanut luvanmyynnin ja järjestänyt kalansavustusta. Alueella on kaksi kirjolohen onginta-allasta.

Palvelutarjontaa lisätään rakentamalla kosken rannalle kalastuskeskus, jossa on kahvila ja kioski sekä kokoustilat. Kolmas kirjolohiallas valmistunee ensi kesänä.

Kosken ympäristöä on paranneltu maisemallisesti, sillä kosken yli menneet sähkölinjat on siirretty kulkemaan maantiesillan alle. Vie kuitenkin vielä muutamia vuosia ennen kuin maisema palautuu työn jäljiltä ennalleen. Huopanankosken vanhat entisöidyt rakennukset ovat jo itsessään näkemisen arvoisia. Alueella on muun muassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä valmistunut kalahautomo sekä kaksi myllyä.

Huopanankosken entisöidyt rakennukset ovat näkemisen
arvoisia. Kuvassa vanha mylly 1900-luvun alusta.

Ainakin kalastajat ovat löytäneet Huopanankosken, sillä viime vuonna Huopanankoskella kalasti ennätysmäärä kalastajia, 1234 henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 260 henkilöä.

Kosken poikastiheydet
lupailevat kalaisampaa tulevaisuutta

Huopanankosken viime vuosina nousussa ollut poikastiheys lupailee parempaa tulevaisuutta, mutta kosken nykyinen poikastiheys ei ole tarpeeksi vankka pitämään yllä luontaista taimenkantaa. Tavoitteena on vielä kolminkertaistaa kosken poikastiheys. Onnistuminen vaatii täydellistä yhteistyötä kalaston hoitajilta ja kalastajilta.

Koskeen tullaan istuttamaan vielä tulevaisuudessakin pyyntikokoisia taimenia, jotta luontainen taimenkanta kestäisi kovan kalastuspaineen.

Luonnontaimenen yleistyminen vaatisi kalastajilta "pyydä ja vapauta" -kalastamisen yleistymistä varsinkin merkitsemättömien luonnontaimenten osalta, mutta kaikki eivät ole sitä vielä hyväksyneet. Jatkossa tullaankin panostamaan enemmän perhokalastajiin - unohtamatta kuitenkaan uistinkalastajia.

Kuva.
Huopanankosken
Saarensalmeksi
kutsuttu länsiväylä
on kosken tärkeintä
poikastuotantoaluetta.