Tammikuu 2005 | Sportfishing Magazine Finland


SPORTFISHINGMAGAZINE.fi

	goUp goUp goUp goUp goUp goUp goUp goUp goUp goUp	Juttu on palautettu lehden arkistosta. Teksti on alkuperäinen; vanhentuneet yhteystiedot on poistettu. Tammikuu 2005 SportFishingMagazine SportFishingMagazinen kalastuspäiväkirja kulkee kalastajien matkassa joka viikko. Team SFM Lähetä omat kalapaikkaraporttisi: i Lohenrengas, Perniö 30.1. SFM-toimitus, Tommi, Seppo, Timo, Olli, Jani, Reijo, Jarmo ja Juha Keli oli muuttunut lauantain auringonpaisteesta arktiseksi myräkäksi. Jengi vaihtui pitkin päivää, Timo ja SFM-toimitus olivat ahkerimpina vapoja värisyttämässä kymmenestä kolmeen. Onneksi isäntä Juha toimi pääasiassa kipinämikkona laavulla, notskimakkarat maistuivat tauolla ja kynnet lämpenivät tulilla. Kirjot olivat oudon varovaisia. Paljon tuli siiman heilahduksia, jotka eivät kunnolla tuntuneet edes kädessä. Joka ukolla oli kontakteja kaloihin, jäälle asti nousi 12 kirjoa. Kunnolla pyytivät vain pienet morrit katka-toukkahöystöllä. Jokunen töksi myös pieniin lusikoihin. Paras isku oikeastaan alkoi, kun oli kotiinlähdön aika iltapäivällä. Timo ja arktisiin oloihin noussut Pömpiäisen kirjo. Kuva SFM-toimitus Lohenrengas, Perniö 29.1. Nikolai ja Olli Kirpeä pakkaskeli toivotti meidät tervetulleeksi vuoden ensimmäiselle pilkkireissulle. Parkkipaikalla näkyi muidenkin yrittäjien menopelejä. Hyvä juttu että ihmiset löytävät paikalle talvellakin, sillä onhan puitteet kirjolohen pilkintään täällä aivan maan huippuluokkaa! Käyttöön on otettu jo kauan odotettu panttikäytäntö joka on 10 euroa. Tämä summa hyvitetään saadun/saatujen kalojen kilohinnasta. Jos sattuu käymään niin ikävästi että saaliin makuun ei pääse, rahalla saa pelkästään kokemusta ja elämyksiä. Mutta näinhän on asianlaita useimmilla kalakantaa hoidettavilla kalastuskohteilla muutenkin. Yksi asia on selvä, ja se on se että rahastuksen makua ei voi parhain viininmaistajakaan tästä paikasta löytää! Missä muulla kalastuskohteella isäntä itse tekee tuletkin kalamiehille valmiiksi! Eikä odotta kieli pitkällä korvausta jälkikäteen. Täällä palvelu ja isäntäväen vilpitön ystävällisyys ovat jo itsestään kokemisen arvoinen elämys! Ja sitten itse asiaan. Kalantulo oli meille yhtä hyvää kuin aina ennenkin. Kontakteja oli noin pariinkymmeneen kalaan. Koukkuja katkeili ja suoristui ja yläperukkeet olivat välillä avannon reunassa kiinni, mutta se ei pahemmin meitä haitannut. Kalaa kun tuli ylöskin asti aivan riittävästi! Parhaiten toimivia pelejä olivat pienet mormyskat katkarapu-kärpäs-yhdistelmällä syötitettynä sekä kevyimmällä mahdollisella päällä varustetut MA-leechit. Ohuilla siimoilla(0,14mm) pienenkin morrin saa herkästi tarjoiltua. Ylivoimaisesti suurin osa kaloista tuli aivan jääkannen alta. Siimaa oli vavasta ulkona useimmiten enintään metri. Tauko tulilla lämmittää kummasti. Olli vetää ylöspäin ja kirre alaspäin. Pienet, värikkäät morrit toimivat tänään parhaiten. Kuvat SFM-toimitus Ormajärvi 7.1. KakeK Käväsin Ormajärvellä alkukuusta pilkillä. Saalis oli pääasiassa pieniä ahvenia. Lisäksi tuli komea, iso hauki, joka painoi 5850g oli 90 sm pitkä. Torahampi otti väkäsettömään tasuriin, siima oli 0.20mm. Yhdeksänkymmentäsenttiä torahampia jäällä! Kake ja melkoinen pilkkihauki. Kuvat SFM-toimitus Airisto viikko 4 Kalakaima Airistolla eivät jäät ole vielä toistaiseksi haitanneet uistelua. Muutama todella aktiivinen venekunta on ollut vesillä. Taimenet iskevät tosi matalasta, jopa useampia kaloja per venekunta on saatu. Dragsfjärd 23.1. Jake Kävin aamulla pyörähtämässä rannassa. Keli oli hieman turhan kolea. Sekä virppa että perhokamoissa olivat vaparenkaat jäässä koko ajan. Perhon nakkelua haittasi perhojen / vaparenkaiden jäätymisen ohella suoraan päin näköä puhaltanut tuuli. Aamu tutuilla paikoilla ja 10 jälkeen kevättä varten tiedustelureissu uusille paikoille. Puolen päivän aikaan oli pakko kerätä kimpsut ja kampsut ja hipsiä takaisin Turkuseen. Keli oli kyllä mitä upein ja olisi siellä pidempäänkin viihtynyt. Mutta eihän tallimääräykselle mitään voi. Tärppejä ei tullut, mahdollisesti yksi pintakäynti uimarannalta länteen päin. Hammarudda-Eckerö 21.-23.1 Pingo Viikonlopun aikana meritaimenet olivat uskomattoman hyvässä iskussa, joitakin isomuksiakin saatiin! Bergström sai yhden 5,1 kiloisen. Hän myös näki toisessa paikassa 10-15 trutan seurimoparven. Miehen saldo tänä vuonna on jo 9 kalaa. Matts oli sunnuntaina Kungsössä ja sai 3,1 kiloisen. Tölle on tänä vuonna saanut jo 14 taimenta ja karkuuttanut 21 kappaletta. Kalastus on taas takaisin sillä tasolla kuin se oli pari vuotta sitten. Itse olen ollut Hammaruddassa kaksi kertaa ja saanut yhden kalan molemmilla kerroilla. Lisäksi olen karkuuttanut 5-6 kalaa. Eckerössä Basie on saanut useita hienoja kaloja, mutta myös karkuuttanut monta. Hän näki myös jättikokoisen, noin 6-7, kiloisen seurimon aivan jalkojensa juurella. Kun tämä kylmä jakso päättyy, päästään taas taimenkalaan! Dragsfjärd 21.1. SFM-toimitus ja Timo Lähdimme tutkimaan löytyykö iltasyöntiä, olimme rannalla puoli kahden maissa. Tuuli koillisesta, välillä puuskissa navakkaa, lunta satoi koko iltapäivän. Aallokko esti näkemästä kunnolla pintakäyntejä. SFM-toimitus:llä kahden potkun kala kiinni helmiäisvärisessä Pingon Mini Tobiksessa. Lisäksi yksi pintakäynti ja naapurikalastajalla töksi JK lusikkaan. Muuten hiljaista. Dragsfjärd & Mjösund 19.1. Johannes L Tällä kertaa tuuli puhalteli mukavasti etelä-lounaan suunnalta, mutta sen parempaa havaintoa eo kaloista ollut niin Dragsfjärdissä kuin Mjösundissakaan, eikä muitakaan saamamiehiä näkynyt. Dragsfjärd 16.1. Jake ja Jani Tiukan puheluiden vaihdon jälkeen päätimme Jani kanssa mennä eri autoilla, aikatauluja (tai siis vaimojen aikatauluja) kun ei meinannut saada millään synkronoitua. Itse ehdin pelipaikoille 1 kieppeissä, Jani oli siinä vaiheessa jo kainaloita myöten meressä. Itselle romppeet niskaan ja pikaiset kuulumisten vaihdot päälle. Jani oli ollut vedessa hetkisen ja päätimme aloitella pienellä kävelyllä hieman uimarannasta eteenpäin verenkierron elvyttämiseksi. Toisesta lahdukasta löytyi kelvollinen tuulelta suojassa oleva tasku, jossa perhoa heitteli ihan ilokseen. Ranta oli täynnä kolmipiikkiä, mutta taneleista ei ollut havaintoja poislukien yksi mahdollinen pintakäynti. Varpaiden sinisyysasteen taas vaatiessa pientä jaloittelua palailimme takaisin uimarannalle. Hetkinen heittelyä ja Janille tuli lähtö. Itse otin taas lämmittelykävelyn aikaisemmalle paikalle yhtä huonolla tuloksella. Illan alkaessa kunnolla hämärtymään palailin jälleen takaisin biitsille ja samoille nurkille mistä loppiaisena sain ensimmäinen perhotrutan. Samoilta seuduilta oli yksi kaveri saanut jo aikaisemmin koneongella kalan. 16.40 sitten rauhallinen siiman veto takaisin koriin keskeytettiin kolmella rajulla potkaisulla ja hopeisella kyljen välähdyksellä. Tuohon kolmeen potkuun se sitten jäikin, taisin olla hieman turhan pahasti omissa mietteissäni kalan iskiessä. Vielä hetki heittelyä, mutta ei tuntunut tuolla kalalla olevan kavereita lähistöllä. Kamat kärryyn ja takaisin kotio. Niin ja menomatkalla pääsin yrittämään poliisin kumoksiin puhkumista. Ei kaatunut poliisi eikä onneksi alkometrikään värähtänyt :-). Kemiö 15.1. JussiT Meritaimenen kalastusta hämärästä hämärään. Tuulen suunta oli luoteesta ja vedenpinta oli selvästi plussalla koko päivän. Pakkasen puolella ollut lämpötila jäädytti vaparenkaita varsinkin kuitusiimaa käytettäessä ja veti tyynet lahdukat jääriitteeseen. Tilastoihini ei merkintää tullut yhtä tärppiä lukuun ottamatta. Dragsfjärd 15.1. JohannesL Heikko pohjoinen tuuli vei päivällä kalat kattilastakin. Tuloksena vain tälli peltiin. Nauvo 12.1. Nikolai ja Jaakko Lyhyt iltapäivän rykäisy piti tehdä taimenkalaan kun koulutunnitkin oli yllättäin peruttu. Lähdettiin etsimään uusia paikkoja. Heti ensimmäisen lahden suulta saatiin yksi kala joka rouhaisi, ihme ja kumma perhoon! Piirun verran alle 50 cm, joten ei muuta kuin takaisin kasvamaan. Kala iski rajusti ensimmäisen kerran, mutta ote lipesi siimasta ja vasta-isku myöhästyi. Ei muuta kuin uusi heitto samaan kohtaan ja kala niittasi kunnolla kiinni (ruuhkaisilla koskipaikoilla kalastettaessa äärimmäisen harvinainen tilanne)! Muut uudet paikat eivät oikeen vakuuttaneet eikä muita kaloja sitten saatukaan. Matildanjärvi 12.1. JoniS Oltiin isäukon kanssa pilkillä kolmituntinen klo 10-13. Keli oli tosi kurja, vettä jäällä pari senttiä ja vettä satoi kuin saavista ja vaatteet oli äkkiä litimärät. Viime istutuksesta on vierähtänyt jo kuukausi. Paikalla oli pari tahnaonkijaa jotka saivat viime reissulla 3 kirreä mutta nyt eivät tärppiäkään. Tämä oli kauden ensimmäinen kirjopilkkireissu itselleni ja eka kertaa olin kirjopilkillä sateessa, no ei näytä matalapaine olevan kirjojen mieleen. Tämä oli ehkä kolmas tekemäni tyhjä kirjopilkkireissu Matildaan vaikka on tullut kymmeniä kertoja oltua. Pilkkisin enimmäkseen 1-3 metrin vedessä mutta sieltä ei tullut kalakaikuja OLLENKAAN! Liekkö matalapaine pakottanut kalat syvempään veteen, kuuden ja kahdeksan metrin päällä näkyi joitain kaloja välivedessä. Ja myös lupa-ajoitukseni ei ollut paras mahdollinen, aikaisimmilla kerroilla suurin osa kaloista on tullut auringonlaskun aikaan. Iniö 8.1. KalervoK Pääsin tulemaan niin kuin pitikin perjantai-iltana Iniöön. Lauantaina heräsin vasta kymmeneltä, kunnon aamupala rauhassa ja kalaan. Oli lupaillut sääennusteissa tosi talvimyrskyä, mutta vielä ei tuullut kuin noin 7 metriä sekunnissa lounaasta. Heti rantaan päästyäni heittelin samaa keltaista truttaa jolla sain alkuviikosta 63 cm:n taimenen (josta kirjoitin aiemmin "Iniö 4.1" -jutussani). Vartti meni eikä mitään tapahtumia. Siirryin tismalleen samoille jalansijoille, josta sain alkuviikon taimenen, pari heittoa ja kiinni oli. Hetken väsyttelyn jälkeen näin kalan joka oli ehkä juuri mitat täyttävä, vielä pari ravistusta ja irti pääsi. No ei se mitään. Kalat tuntuivat siis kuitenkin olevan syönnillään näin myrskyn edelläkin. Vesi oli mielettömän korkealla ja melko sakeaa tässä matalassa rannassa. Siirryin etelämmäksi noin 100 metriä koko ajan heitellen. Saavuin tosi hyvännäköiselle paikalle ja ajattelin , jos olisin taimen, niin tässä olisin ja vieläpä kovin nälkäisenä, kuten tapanani on olla. Ensimmäisellä heitolla tuntui aivan pieni nyky, enkä ollut aivan varma kävikö maapallo koukussa. Seuraavalla heitolla kaksi nopeaa, rajua nykäisyä ja kiinni! Tällä kerralla koukut pysyivät tiukasti kiinni ja sain rannalle 62 sm:n taimenen (painoi suolistettuna 2,3 kg, oli aivan puna-lihainen, mutta huomattavasti laihempi kuin alkuviikolla saamani hailakka-lihainen kala). Kello oli puoli yksi ja pidin kunnon tauon kauniin kalan kunniaksi. Noin puoli kahden aikaan tuuli tyyntyi lähes kokonaan (tyyntä myrskyn edellä), heittelin tiiviiseen tahtiin, mutta ei nykyäkään. Juuri kun aioin lopettaa, niin nyt vapa taipui kerralla kunnolla luokille, pari mahtavaa junkausta puolelta toiselle ja kala pysähtyi juromaan. Tuumasin, että JOULU! Elämäni suurin tane koukussa, mutta saanko sen ylös? Vastausta ei tarvinnut kauan odottaa, kun kala otti ensimmäisen pitkän syöksyn surran huutaessa armoa........ IRTI! Kyllä harmitti ja laskin kitusistani painokelvotonta tekstiä jonkun aikaa, mutta olinhan jo saanut yhden tanen, joka on enemmän kuin yleeensä edes uskaltaa toivoa. Vielä pari heittoa karkurin perään ja lähdin mökille kalan perkuuseen ja tietenkin syömään. Ja tulihan se myrsky sieltä..... Dragsfjärd 6.1. SFM-toimitus ja Jake Olimme rannalla heti kahdeksan jälkeen aamulla. Länsituuli puhalsi aika rivakasti, ja vesi oli rajussa nousussa. Liekö lähestyvä myrsky hiljentänyt truttaliikenteenkin. Aamun aikana näimme muutaman pintovan kalan, joista vain vain yksi oli vieheistä kiinnostunut yhden töksin verran. Luovutimme puolilta päivin. Kemiö 7.1 OlliT, V.P. ja Kustila Taas meritaimenkalassa Kemiön vesillä. Ensimmäinen tälli tuli jo kolmannella heitolla vihreään zonkkeriin. Kyseessä oli pieni taimen noin 45 sm jonka ravistin irti perhosta. Seuraavaksi teimme noin vartin kävelylenkin kun haimme suojaisampaa heittopaikkaa. Seuraava niemenkärki oli pohjoisen suuntaan ja näytti kartastakin saletilta ottipaikalta. N.10 minuutin kalastelun jälkeen sain tärpin ja näin hopeisen välähdyksen perhoni perässä, parin minuutin kuluttua vieressäni heittävä Kustila vapautti ensimmäisen perhotaimenensa koukusta. Iltakalastus oli V.P:lle hyvää aikaa. Hämärän laskeutuessa Ville sai lusikalla yhden 46 senttisen ja karkuutti toisen. Yhteensä taimen kontakteja oli kuusi joista jokainen sai ylös asti yhden kalan. Ainoastaan uistinkala pääty ruokapöytään, koska yksi koukuista oli lävistänyt kalan silmän. Fuerteventura, Espanja 4.1. JaniO Uusi kalavuosi vaihtui meikäläisellä Atlantin aaltoja katsellessa. Vuoden 2005 ensimmäinen auringonnousu Vuoden 2005 eka eväkäs. Kuvat SFM-toimitus Dragsfjärd 6.1. JoniS, Mikey, Ville Kokopäivä oltiin taas vesillä pimeästä pimeään, parin turkulaisen kaverin kanssa. Aamulla näin ensimmäistä kertaa elämässäni taimenen pintovan meressä (tämä oli elämäni 3. kerta kun olin yrittämässä mertsaria). Lisäksi Mikeyllä oli yksi seurimo aamulla. Päivän mittaan myös yksi kalastaja oli nähnyt 4-5 kiloisen kalan hyppäävän rannan tuntumassa. Vesi oli aamutuimaan vain puoliasteista, mutta lämpeni päivällä asteeseen. Eli perhot "ihme kyllä" toimivat näissä lukemissa varmemmin. Itse viskosin enimmäkseen kevyttä Tobya kun taimenpakista ei vielä mitään kevyempää löytynyt. Olosuhteissa ei ollut mitään vikaa, selvä tuhnukeli, tuuli puhalsi lounaasta ja vesi oli taas nousussa, nousi suurinpiirtein silmissä! Ainut kenen kuulin saavan jotain oli tämä Jake jonka kanssa vaihdettiin muutama sana. Yksi kalastaja oli myös karkuuttanut lusikalla yhden tanen täysin tuulenpuoleiselta rannalta. Iniö 4.1. KalervoK Uuden vuoden alkajaisiksi pääsin taimenen jahtiin tutuille paikoille Iniöön, kiitos lämpöisten vesien! Aloittamaan pääsin vasta klo 13, eikun vieheet kiinni ja rantoja pitkin käyskentelemään. Aloitin tismalleen samasta paikasta josta joulukuun alussa väsyttelin kaksikiloisen tanen, vieheenä sama Kuusamon vuosiuistin. Tällä kertaa tuuli oli vain aika paljon kovempi ja tuli suoraan vasten lännestä. Sain heti pari selvää nykyä, vaihdoin uistimen keltaiseen Truttaan, mutta ei tulosta. Siirryin parikymmentä metriä etelämmäksi ja taas pari tuhtia nykäisyä, hidastin edelleen kelaustahtia, nyky ja kiinni oli. Kala oli kylmän veden kangistama, joten aikaa kalan väsytykseen ei paljon tarvittu. Kala haaviin ja mittaukseen. Lukema 63 sm ja kalan leveä kylki nostivati hymyn kasvoilleni. Puntaria ei matkaan sattunut, mutta arvioin kalan noin kolmen kilon painoiseksi. Loppupäivän aikana tuli enää yksi varma tärppi, eikun mökille kahvin keittoon. Hieno aloitus uudelle vuodelle! Lauantaina uudelleen! Kustavi 6.1. Nikolai Kyllä tuntuu siltä, että Ahti ja kaikki muutkin kalajumalat taitavat olla meikäläiselle suotuisalla tuulella! Kolmisen tuntia kalastelua perholla ja ylös kaksi taimenta, joista suuremman 54 senttisen otin ruokakalaksi ja pienemmän 47 sm kalan vapautin. Lisäksi vielä sain hyppyyttää yhtä kalaa, mutta pirteä peijooni ansaitsi vapautensa. Kaikki kalat iskivät taas vihreään Zonkeriin. Dragsfjärd 6.1. SFM-toimitus, Mikko ja Jake Reilusti ennen auringonnousua vavat kädessä rannalla. Tuuli puhalsi kohtuullisesti lounaasta, iltapäivällä tuli sateen ropsautuksia. Aamukin oli yllättävän hiljainen, vain muutama pintakäynti näkyi. Onneksi Jake pelasti jengin maineen. Miehen ensimmäinen perhokalastettu meritaimen merestä oli tasan puolimetrinen. Kala nappasi klo 9.50. Päivä ja illansuu aivan hiljaisia. Samaa valittelivat monet tapaamani kalastajat. Jaken elämänpinna otti oranssiin kettuperhoon. Dragsfjärd 3.1. IiroO, Nikolai, Esa ja Osku. Maanantaina koko päivä perhokalassa. Reissu lähti käyntiin vauhdikkaasti, kun taimen pyörähti perhoni perässä noin viiden minuutin kalastuksen jälkeen. Vartti tästä ja meritaimenvesillä harvinainen tuplaväsytys oli todellisuutta. Oman 48 senttisen sain ylös, Esan kala spurttasi itsensä vapauteen. Pikku lämmittelypaussi rannalla sai veret taas siinä määrin liikkeelle, että Nikolai uskaltautui veteen saakka. Kahlaaminen palkittiin komealla, noin kolmekiloisella kirjolohella. Ilta ja seuraavana päivänä riehunut talvimyrsky pistivät ilmeisesti täpläkyljet syömälakkoon, sillä vauhdikkaan alun jälkeen homma vaikeutui huomattavasti. Jokainen taisi silti jonkinlaisen taimenhavainnon vielä tehdä, mutta haaviin saakka ei niistä uskaltautunut yksikään... Vuoden eka iski chartreusseen zonkeriin. Kuva SFM-toimitus Dragsfjärd 4.1. JoniS Liikkeellä tällä kertaa isäukon ja enon kanssa. Kerrankin oltiin ajoissa liikkeellä ja ehdittiin auringonnousuun. Vedenlämpötila oli yöpakkasen jäljiltä enää 0,5 asteista. Itselleni saldoksi yksi varma ja tukeva tärppi ja enolla varma karkuutus Räsäsellä, kala karkasi hypyssä. Tuuli on näytti vähän kääntyvän aikaisemmista päivistä, nyt tuntui tuulevan luoteesta. Olosuhteet olivat muutenkin hyvät, vedenkorkeus oli kokoajan nousussa ja samoin ilmanpaine. Kerrankin sai nauttia tanen kalastuksesta pienessä auringonpaisteessa. Kalastus piti tänään lopettaa jo puoli kahdelta kun piti ehtiä töihinkin. Torstaina uusiksi! Dragsfjärd 2.1. JoniS Ensimmäistä kertaa itse tulin näille vesille tanejahtiin. Alussa meni pari tuntia pelkästään sopivien rantojen etsimiseen kunnes löytyi muutama namun näköinen rantaputrakko ja ne piti laittaa gepsin muistiin. Keskityin tällä kertaa vain lännenpuoleisille rannoille joihin tuulikin painoi eniten. Sää oli juuri optimi tanen kalastukseen, korkeapainetta, tuhnukeli, ilmanlämpö plussan puolella ja pitkään jatkuneet etelän puoleiset tuulet mutta eipä se ekalla kerralla yleensä tärppääkään. Vedenlämpötila oli joka paikassa korkeintaan 1,5 astetta joten siitä olisi voinut päätellä että tarvittaisiin todella hitaasti uitettavia vieheitä, no itse luotin sitten eniten Tobyyn ja Räsäseen. Sitten piti iskeä se hirveä lumipyry joten kalastus piti lopettaa jo heti auringonlaskun aikaan. Heittoaikaa ei nyt ekalla reissulla kertynyt kuin kolmisen tuntia tuloksetta mutta meinaan lähiaikoina suunnata uudelleen samoille apajille! Dragsfjärd 1.1. SFM-toimitus, Markku ja Timo Uutta vuotta oli ehtinyt kulua vain kahdeksan tuntia, kun jo nakkasimme pyytömme veteen. Aamuhämärissä tanet olivat aktiivisia ja paljastivat itsensä vienoilla pintakäynneillä. Puoli yhdeksältä Timo rantautti hienon vuoden avajaiskalan, 58 sm taimen iski Pingon Minitobikseen. Timon kalassa näkyivät takapäässä ja pyrstössä hylkeen hampaiden jäljet! Ennen yhdeksää oli myös minun syksyn 2004 painajaiseni ohi: Enää kalat eivät irronneet hypyissä. Ensimmäinen oli 50 sm kala, joka otti pieneen täyshopeiseen käsintehtyyn sveitsiläiseen lusikkaan. Toinen, 42 sm, trutta nielaisi sinikeltaisen 14g Trout Quiverin kitusiin asti, joten sekin oli siunattava pannukuntoon. Päivän aikana tyyni lahti veti jo vähän hileeseen. Jo toinen ilta peräjälkeen, kun ilta-aktiivisuutta ei näkynyt. Mikko ja MarkkuR olivat toista iltaa peräjälkeen odottamassa turhaan iltahässäkän alkua. Liekö laskeva vesi kaikottanut kalat ulommaksi. Mielenkiintoinen perkaushavainto: Pienemmän taimenen liha oli tulenpunaista, mutta isommalla väri oli hailakan punaista. Ehkä nuorempi oli ollut vielä katkadieetillä ja isompi siirtynyt kalaravintoon. Komea vuoden avauskala, jonka kyljellä näkyvät hylkeen puremajäljet.	KALAPÄIVÄKIRJA 2000-2004 Hotelli Pohjan Tuli, Utsjoki P: Kalastusopas Ingmar "Pingo" Eriksson Kalastusopas SFM-toimitus, Ruotsi Matkapuhelin: +46-708-7687 910 E-mail: Kotisivut: www.outdoor.se/ abelsson Kalastusopas SFM-toimitus Vaparetket Vammala Matkapuhelin: 400-797 745 E-mail: mikko.ollila@ kopteri.net Kaiman Kalamatkat SFM-toimitus P: E-Mail: kari.hokkanen@ kalakaima.net Internet: www.kalakaima.net