SPORTFISHINGMAGAZINE.fi







Takaisin sisältö -sivulle

English Takaisin sisältö -sivulle Svenska     Kaudenvihjeet Artikkelit    Arkisto  



















 









 


goUp



















































































goUp



















































































goUp



















































































goUp








































goUp


























































goUp





Juttu on palautettu lehden arkistosta. Teksti on alkuperäinen; vanhentuneet yhteystiedot on poistettu.


Kesäkuu 2004

SportFishingMagazine

SportFishingMagazinen kalastuspäiväkirja kulkee kalastajien matkassa joka viikko.

Team SFM

Lähetä omat kalapaikkaraporttisi:


Isojoki ja Lappfjärdinjoki 28.-29.6.
MarkkuR
ja Olli

Vanhakylän lupa-alueen 17 Euron lupahinta sai mukavaa vastinetta kalojen määrän suhteen. Tosin  suurin saamamme taimen oli Toivosen Ollin 38-senttinen, mutta harjusten hurja määrä piti kalastustunnelmaa korkealla. Juhannusviikonloppuna oli kaloja ilmeisesti melkoisesti häiritty sillä mittaharrit vaativat tarkkaa uittotekniikkaa. Olli tavoitti noin 15 mittaharria, suurimman ollessa 38 cm. Muutenkaan harreja ei tarvinnut venyttää mitallisiksi, vaan olivat ihan syötävän kokoisia. Tulevaa kalastusta helpottaa lupa-alueen ylärajalta löytynyt silta, josta peltotietä pitkin pääsee yläosan "Suurharrisuvannoille". Tällä kertaa siellä käydessämme harrit eivät kuitenkaan pintoneet, joten kalastelimme tutummilla paikoilla. Tapaamamme kalmiehet kertoivat kesäkuussa nousseen useita yli neljän kilon nousutaimenia. Mielenkiintoisin juttu oli vaasalaisen perhomiehen väsyttämä 4.7-kiloinen nousukala, 0.17 perukkeella. Kala oli juoksuttanut miestä pitkin alasuvantoa puolisen tuntia. Onnittelut hienosta suorituksesta.

                 
                 Ollin 41 senttinen, kaunis taimen. Kuva SFM-toimitus

Lappfjärdinjoen lupa-alue 

Olimme päättäneet loppureissun tavoitella taimenia joen alemmilta osilta. Dagsmarkin kaupasta sai luvan 10 eurolla ja kalastusaluetta riittää parikymmenta kilometriä. Ajelimme kaikki sillat ja koskialueet mitä löysimme, joten kalastusaika jäi muutamaan tuntiin. Joen leveämmillä alaosilla vesi oli sen verran seisovaa ja pohja levän peitossa että jätimme mahdolliset mahtikalat rauhaan. Ohriluomasta löytyi pitkä koskialue, jossa näytti syvyyttäkin paikoin riittävän. Tosi nätti alue ja kalaakin on. Olli jatkoi tarkkaa kalastustaan ja taas mittaharreja löytyi, suurin 37 cm. Paikalliset taimenet olivat jonkin verran kookkaampia kuin Vanhassakylässä. Ollin suurin 41 cm taimenkaunotar palautui sukuaan jatkamaan. Joskus on kuitenkin koettava miltä "normaalista" kalamiehestä tuntuu, joten 43-senttinen upean värinen jokitaimen päätyi tällä kertaa ruokapöytääni.

                               
                  Tämän 43 senttisen taimenen otin makutestiin. Kuva SFM-toimitus


Pernaja, Käldö 29.6.
JuhaL

Kymmenen jälkeen lähdin  perhostelemaan. Kävin Käldön etelä- ja pohjoispuolet harvakseltaan läpi, tuloksena kiloinen hauki ja yksi ahven streamereilla. Pohjaonki ei matoineen kelvannut kuin 300g särjelle. Ottiperhoina olivat edelleen tulitikun pituinen puna-valko-kulta-sreamer (by SFM-toimitus),  ja hauen tartuttanut Tom`s Pike Fly, iso, 12 sm pitkä, väriltään musta-oranssi.

Pernaja, Käldö 28.6.
JuhaL

Klo 19:00 jälkeen perholla mökkirantaa läpi ja tuloksena 2 kpl 1000g haukea.

Pernaja, Käldö 26.6.
JuhaL
, Sari-Anne, Roope, Hanna, Iiris ja Krisse

Punkan pohjalta kosteaan päivään. Kaksi venettä jaksoi soutaa parhaimmillaan 100m:n päähän kotirannasta. Sari-Anne sai viidessä minuutissa  Bilteman lipalla kolme haukea (800g-1100g) tämän kesän kuumimmasta kaislikosta. Itselleni Storm-kalajigi antoi hassun assun. Hannalle puolikiloinen hauki heti, kun lusikka vaihtui Biltema-lippaan. Toinen venekunta otti aurinkoa ja alta kiloinen hauki oli kai itse hypännyt veneeseen. Ahvenia tuli viikonloppuna harvakseltaan madolla ja perholla.

Tammela, Turpoonjoki 23.6.
PeteA ja Tawny

Testasin uutta heittosiimaa kaatosateessa. Punaiseen Zonkeriin tarttui kaksi alamittaista (36 ja 38 sm) taimenta.


Sysmä, Tainionvirta 22.6.
PeteA
ja Tawny

Koko yön kalastus antoi neljä kirjolohta, kaksi pienellä keltaisella pupalla, yksi Klinhamerilla ja yksi Tinselillä. Tawny sai kaksi pikku taimenta keltaisella streamerilla.


Karkkila, Karjaanjoki 18.-19.6. 
MarkkuR
+co

Reilu vuorokausi joella  antoi hyvän kuvan paikallisesta kalatilanteesta. Kirjolohta ei oltu näköjään istutettu SM-karsinnan jälkeen, siis melkein 4 viikkoon. Olli T lirkki Pitkälän kosken aika tarkkaan, tuloksena 2 kirreä. Itse sain sieltä kisakokoisen kirjon (31 cm), jota en syömäkalaksi edes harkinnut. Parempi tietty irtosi jo hypyssä vapauteen. Istutusrahat oli ilmeisesti tällä kertaa käytetty  harjuksen poikasiin, sillä niitä oli parissa koetussa kohtaa tosi tiuhassa. Itse asiassa harjukset pelastivat koko porukan kalareissun. Ollin pari suurinta olivat 39 senttisiä ja Tapio P sekä Janne H saivat useita 34-37 cm harreja. Muutama n.35 cm taimenkin antoi lisäväriä kalastukseen. Pitkälänkosken laavu oli paikallisten nuorten perjantai-iltakäytössä, mutta alempi laavu oli rauhallinen ja lisäksi vielä ihan nätillä paikalla.

                
                Olli ja sievähkö harri. Kuva SFM-toimitus


Parainen 17.6.
TimoK

Ahvenet olivat tähtäimessä Gullkronan pohjoislaitoja koko päivän kolutessani. Etukäteistietoa ei ollut siitä, missä ahvenaiset tähän aikaan kesästä mahtaisivat olla. Siksipä kokeilin karikoita, kaislikko- lahdelmia, virtaisia salmia ynnä kaikkea siltä väliltä.

Karikot Paraisten portin eteläpuolella olivat täydellinen pettymys - limalevää kaikkialla niin, ettei jigin uittelusta tullut hevon ...! Vähän sisempänä, savikkopohjilla tilanne oli parempi, mutta eipä löytynyt oikein ahvenia sieltäkään muutamaa yksittäistä lukuunottamatta. Jokusia parisatasia tuli kapeista salmista ja kaislikoiden kupeista kilohaukien ollessa kuitenkin pääkalana.

Päivän parhaat (mutteivät hyvät nekään) paikat löytyivät karttaan merkityistä kahdesta paikasta. Valitettavasti niissäkään ei kalojen koko päätä huimannut. Siksipä kalaboksi kumisi kotimatkalla tyhjyyttään... En tiedä, viitsisinkö kertoakaan, mutta ainakin noissa kahdessa saarenkupeessa kaikkein eniten ahvenia antoi Berkleyn ruskea, nivelikäs, biosuolahajuällötys. Kokeilin toki muitakin, mutta moottoriöljyt, valkoiset, neonvihreät ynnä muut tavanomaiset antoivat pääasiassa
pelkkiä tärppejä!

              


Espoo/Matinkylä16.6.
Juha L

Heittelin aktiivisesti kolmesta metrin ja rantaveden välille hauki- ja kuhapaikkoja klo 20.00-23.00, muttei ollut syönti kohdallaan. LaxMan lusikkaa ja 10cm Storm-jigiä tökittiin. Vaaput ja lipat jäivät ilman mitään tapahtumaa. Tuuli oli puuskainen POHJOISESTA ja kylmä sade kasteli lähes vaakasuoraan. Siis MP:t!

Parainen 12.6.
TimoK


Kuhareissua meinottelin, mutta kolea sää ei tuntunut kuhia miellyttävän. Muutama alamitta ehti käydä näyttäytymässä kun jo kyllästyin ja siirryin haukihommiin. Luupäät olivatkin oivallisella otilla, niinkuin
ne tapaavat olla tällaisella sateensuttuisella ja kohtuullisen tuulisellakin kelillä.

Irroitettavana kävi mitälie parikymmentä vihernieriää, kunnes valkoiseen jigiin töksäytti kaislikon kupeesta syömäkalan kokoinen otus. Kalan paino jäi arvoitukseksi, sillä viiden kilon keittiövaakamme ei suostunut ottamaan hakkia selkäänsä. Siispä oli tyytyminen pelkkien fileitten punnitsemiseen - 4800 g.

Kesken kalastuksen soitteli sukulaispoika Itä-Suomesta, Sulkavalta. Kertoi osallistuneensa juuri paikalliseen mato-onkikisaan sikäläisellä pikkujoella. Salakoiden narraaminen rupesi kuulemma tuntumaan turhalta värkkäämiseltä, kun naapurionkija uitteli kosken alta haaviin 6050g -kuhan! Täytyypi sanoa, että on siinä keppionkikalaa kerrakseen!

                 
Mahtihauen fileet painoivat 4,8 kg, joten kala on ollut noin 8 kiloinen, koska hauen fileerauksessa hukkaprosentti on noin 40 (Tieto: Suomen Kalatalouden Keskusliitto). Kuva SFM-toimitus


Vammala, Rautavesi 11.6. 
MikkoO/Vaparetket ja Tapparan liigajoukkue 

Tapparan joukkue Ellivuoressa kesäpäivän vietossa. Vaparetket ja Kalatiira/Kimmo   järjestivät suosikkijoukkueelleen virvelöintikilpailun. Kilpailupaikkana oli jälleen Ellivuoren vuollealueet. Osa pelureista sai ensi kertaa saalista vapavälineillä. Kokonaissaalis oli haukia yli 11 kg, ahvenia ja säyneitä. Ryhmä oli rentoa ja kalat kasvoivat savusaunan lämmössä. Ja ne isot karkasivat jälleen veneen vierellä....

Merikarvianjoki, Lankoski 11.6.
IiroO
ja Jussi

Paransin mertsarienkkaani kahdella sentillä lukemiin 69 senttiä. Taimen oli kirkas naaraskala, jonka kohdalla ainoa vaihtoehto oli päästää se jatkamaan vaellustaan. Ottiperhona toimi kympin tumma larva ja perukkeena oli huimat 0,14 mm, joten onneakin oli matkassa. Kirretkin söivät mukavasti!

             
             Iiro ja uusi meritaimenrekordi 69 sm. Kuva SFM-toimitus


Rautavesi, 2. Toutaintreffit 10.6.
SFM-toimitus
+co

Illalla kuuden maissa vesille Mikon ja Kallen kanssa. Kalastimme vuolteissa ensin pari tuntia, ja sitten pidettiin makkara- ja kahvitauko tulilla. Mikon veneen lisäksi vesillä oli useampi venekunta pirkanmaalaisten kalastusoppaiden johdattelemana. Veli ja Jani pitäytyivät puritaanisti perhokalastuksessa. Janilla oli illan aikana yksi mahtikokoinen toutain kiinni ja toinen rynnäköi vanana perhon perässä. Veli katkotti perukkeen tsempatessaan mahtikokoisen hauen kanssa. Meidän venekuntamme saalis jäi neljään torahampiin, joista SFM-toimitus sai kolme ja Kalle yhden. Opas, Mikko, jäi MP asteelle kuten oppaan kuuluukin.  Kalastimme jigeillä ja vaapuilla. Minulla oli jigissä pari jämäkkää ei-luupää-iskua, liekö kuha vai jopa kohdekala toutain. Muut venekunnat saivat haukien lisäksi ahvenia, kuhia ja jopa yhden lahnan. Vesi on ilmeisesti vielä hieman liian kylmää (+13) toutaimille, tarvitaan muutama lämmin päivä, niin jopa lätisee vuolteissa. Minä, Jani ja Veli lopetimme kalastuksen jo ennen puolta yötä, mutta Mikko ja kumppanit jatkoivat pitempään. Odotan innolla kolmansia perinteisiä Toutain-treffejä, niin mainiosti järjestetty tapahtuma nämä toiset treffit olivat.


             
             SFM-toimitus, Kalle ja Mikko Vaparetkien mainiossa Silverissä. Kuva SFM-toimitus

MikkoO
Loppuilta: Yksi toutain Kimmon veneeseen ja heillä oli lisäksi kolme karkuutusta. Kala tuli Kimmon virittämällä kelta-valkealla jatkovaapulla. Meillä muilla pieniä haukia ja kuhia 3 kpl. Puolen yön aikaan oli lyhyt hetki jolloin toutain ajoi pikkukalaa virran niskalla. Mutta meidän kannalta ilman tulosta.....

Järvi Etelä-Suomessa 9.6.
HannuR
ja Janne

Ilta suutariongella tekijämiehen kanssa. Kaikki täysin uutta ja mielenkiintoista. Ensin Janne valmisti mäskin, johon tuli jotain jauhoseoksia, maissia, yms. Boilie-pallerot, joita käytettiin syöttinä ja mäskäykseen hän oli valmistanut jo kotona. Mäskiseoksesta tehtiin greipin kokoisia palloja, jotka heitettiin aika suppealle alueelle. Samalle alueelle mäskättiin vielä ritsalla samoja Boilie-palloja, joita käytettiin syöttinä.

Päävapoihin viritettiin jonkinnäköinen Boilie-syötti, jossa syöttipallero roikkui sivutapsissa koukun vieressä ja kokosysteemi kiinteässä pohjapainossa. Vavat oli varustettu Baitrunner keloilla. Vaparäkissä oli elektroniset hälyttimet, joten niitä ei tarvinnut herkeämättä seurata.

Alkuun oli hiljaista varsinaisissa kahdessa päävavassa. Janne teki pienemmän sivumäskin, josta hän onki hetkessä maissisyötillä useita särkiä ja nätin n. 1,5 kg suutarin. Päävavoissa ei tapahtunut mitään. Janne epäili koko illan, että olisiko Boilie-pallojen kelpaamattomuuteen syynä se, että hän oli tällä kertaa jättänyt jonkun proteiinin pois Boilie-massasta? No n. puoli tuntia ensimmäisestä suutarista kuitenkin toiseen päävapaan iski suutari. Minä tarrasin vapaan ja suutarin voima yllätti täysin. Jannen vavat olivat suht. järeät lähinnä karpinongintaan tarkoitetut ja tämä suutari sai vavan aivan luokille. Hetken väsytyksen jälkeen Janne haavitsi elämäni ensimmäisen suutarin, kaunis kala. Puntari näytti, että ennätykseni koheni tasan 2 kiloa. 

                                
                  Hannu petrasi laakista suutariennätystään kaksi kiloa. Kuva SFM-toimitus

Loppuillasta emme saaneet enää suutareita, vaikka selvästi niitä oli liikkeellä. Ongimme vielä särkiä ja muutamia sorvia.

Kynäsjoki 4.-6.6.
MarkkuR
+ co

Kolmen oppilaan kanssa nautittiin taas viikonlopun laavuilusta Kukonkoskella. Hyttyset valvottivat myrkytöntä ryhmää ekan yön, joten aamukalassa oltiin ajoissa. Auringon kullattua hotspotin karkuutin kolme kirreä yhden ruokakalan lisäksi. Muuten oli kirjolohen saanti kaikilla työn takana. Hyvin alkanut viikonloppu, yhteensä 6 haavitettua kirreä, kääntyi sunnuntain MP:ksi. Sunnuntaina olivat ensikertalaisetkin saaneet tuntuman kirjolohenkalastukseen. Haapakannin White Marabou Mudler antoi
maukkaan ruokakalan.

Harjuksia löytyi monin paikoin, joskaan ei montaa mitallista. Huhtasen Jannen suurimmalla ylössaadulla harrilla oli pituutta 37 cm, haavitessa ui vapauteen yli nelikymppinen.


Merikarvianjoki, Perhokalastuksen SM-karsinta 5.-6.6.
OlliT


Karsinnat olivat onnistuneet. Kisat olivat tasaiset,  vaikka onnistui välttymään kalattomilta jaksoilta ei jatkopaikka ollut varma. Vesimäärä oli sopiva ja kaloja nousi mukavasti. Sää suosi ainakin meitä yleisöä, sillä molempina päivinä aurinko paistoi lämpimästi. Paikalliset kalastajat valtasivat kärkisijat, tosin Suhosen Kari onnistui hyvin ja sijoittui toiseksi. Kisojen kolme parasta pääsee varmasti finaaliin, neljäs joutuu jännittämään viimeiseen asti. Kolme sankaria oli jättänyt ilmoittamatta peruutuksensa. Ikävää, koska halukkaita karsijoita olisi ollut paljon ja kisajärjestelyt vaikeutui näiden takia. Onnittelut Finaaliin päässeille!

Kisojen top 6:

1. Saku Nieminen
2. Kari Suhonen
3. SFM-toimitus
4. SFM-toimitus
5. Mikko Hakala
6. Tommi Hakala

               
               Pinnakala on haavissa! Kuva SFM-toimitus


Säkylän Pyhäjärvi 3.6.
TimoK
  ja Markku

Tähtäimessä olivat alkukesän pinturisiiat. Vene iltapäivän lopulla alas Säkylän kalasatamassa ja reilussa, länsituulen nostamassa aallokossa tyhjäkäynnillä kohti Iissalon tulipaikkaa.

Eipä tyyntynyt toiveistamme huolimatta illallakaan, mutta onneksi Iissalon itärannalla oli sentään liki tyven katve. Rantamatalan reunustaa kulki koko illan parvi kaloja, joiden vieläkin uskon olleen siikoja. Pintakäynnit olivat nimittäin semmoisia "köyryselkä - terävä-selkäevä -pyörähdyksiä", tiedättehän? Jotakin ne söivät aivan pintakalvon alta, mutta mitä? Ilmassa lenteli sekä päikkäreitä, että eri kokoisia vesiperhosia mitä melkoisesti, mutta mikä niistä muka kuoriutui?

Markku pääsi tarjoamaan parvelle sekä mustanpuhuvaa pikkuklinkkiä, että tahallaan upotettua pientä superpupaa lähes kättelyetäisyydeltä (=vavanmitan päästä). Tuloksena pelkkää ylenkatsetta! Minä en päässyt edes heittoetäisyydelle koko ajan paikkaansa vaihtavasta parvesta.

Kovasti kiinnostaisi kuuulla, josko joku muukin olisi testaillut perhokalastustaitojaan Säkylän siioille!

                
                Markku odottaa seuraavaa pintakäyntiä. Kuva SFM-toimitus


Askainen 5.6.
SFM-toimitus
ja Markku

Kerran vielä kuhakalassa. Olimme pelipaikalla illalla puoli kuudelta ja jiggasimme noin kymmeneen. Nyt paras väri oli klassikko liköörinvihreä hileillä. Isku oli huomattvasti hiljaisempaa kuin viimeksi. Kutemattomia naaraita oli kuitenkin vielä joukossa useita, ne vapautettiin yhtä lukuunottamatta. Otettavan kokoisia kertyi saaviin noin 15 kpl, suurin oli 45 sm. Hyötysuhde vain heikkenee eli useimmat kalat oli vapautettava.


Sysmä, Tainionvirta 3.-4.6.
SFM-toimitus
, Pete ja Tawny

Erämessujen jälkeen oli mukava lähteä pitkästä aikaa perhokalaan. Viimeisen kuukauden aikana merikalastusta olikin jo tullut lähes yliannostus. Olimme ylimmäisellä koskella hieman yhdeksän jälkeen illalla. Hyönteiselämääkin oli kohtuullisen mukavasti sekä pinnalla että ilmassa, ja jokunen kala kävi näyttämässä itsensä. Salakat pyrähtelivät joukkopakoja isomusten tieltä. Parin tunnin kalastusrupeama, lähinnä streamereillä,  antoi vain jokusen varovaisen kontaktin.

Puolilta öin keittelimme kahvit ja evästelimme voimalaitoksen viereisellä tulipaikalla. Yön pimeimmät hetket kuluivat padon alapuolisilla vesillä tarjoamassa perhoja Päijänteen nousutaimenille. Pete sai sivu-uomasta noin 30 senttisen taimenen pennun. SFM-toimitus karkuutti yhden komean kalan muutaman sekunnin kättelyn jälkeen ja sai uitettua toisen noin 1,5 kiloisen taimenen aivan jalkoihin asti, mutta missasi ylösnoston.

Hieman ennen auringonnousua siirryimme patoaltaan yläpäässä olevaan saareen, minne nykyisin pääsee polkusiltaa pitkin. Kun maailma alkoi valaistua, alkoi suvannossa melkoinen kirrejen läiske. Ahkerimmat kalat pomppivat jopa metrin ilmaloikkia. Pete sai heti alkuunsa yhden hyppykoneen salakkastreamerillä, ja pienen tovin päästä toisen. Herätimme Tawnyn autosta ja kerroimme, että nyt on tarjolla väsytysharjoittelua.  Salkkiperho ei kuitenkaan antanut enää tulosta. Aurinko oli värjännyt maailman punaoranssiksi, joten Tawnyn siimaan vaihdettiin ambulanssivärinen miniputki. Ei aikaakaan niin jo temusi siiman päässä reipas violettikylki. Tyttö väsytti kalan taiten haaviin asti huolimatta kahden rannalla mesuavan opastajan ohjeista. Seuraavan kirren väsytys olikin jo kuin perhokalastuksen oppikirjasta. 

Minä jäin taas kontaktiasteelle. Ilmeisesti merellä kehittynyt jigiranne ei sovellu hienostuneempaan perhokalastukseen. Neljästä karkuutuksesta mainion vesseli oli kala, joka ensin seurasi pintaa rikkovana vanana perhoa, sitä näykkien, noin kolme metriä. Olipa kuitenkin "pakko" nykäistä hyvä perho pois mokoman melskaajan suusta! Onneksi Pete nappasi kolmannen kalansa minun kiintiööni. Turkuun matkasi noin rullallinen action kalastuskuvia. Lopetimme kalastuksen noin kahdeksan aikaan aamulla.

               
                Väsytystaistelu on lopuillaan , on haavin irrotuksen aika.

               
               Otteet kuin perhokalastuksen oppikirjasta!

               
                Voittaja ja voitettu.


Parainen 1.6.
Petrus + co

Rantakalassa sillanalusvirrassa. Illan saaliiksi jäi yksi mitallinen kuha ja paljon sälää. Mulla temusi jigissä noin 30 senttinen kuha,  johon iski hirveä mörkö (=iso kuha). Valitettavasti kuhamamma irroitti otteensa kalkkiviivoilla.


Parainen 1.6.
TimoK

Piiiitkästä aikaa kalassa. Tavoitteena uusien kuhapaikkojen etsiminen. Tai paremminkin minulle uusien, sillä eipä taida ihan lähivesillä olla kokonaan tuntemattomia kalapaikkoja...

Kokeilin vakavammin neljää paikkaa, joista kaikista löytyi kuhia, kahdesta reilustikin. Ongelmana oli vaan taas kalojen koko, veneessä kävi viitisenkymmentä kuhaa, joista kalaboksiin päätyi vain neljä
+40-senttistä.

Hauenperkeleet napsivat tietenkin reilun kourallisen jigejä kitusiinsa, yksi kolmonen päätyi sentään kyytiinkin. Jotenkin en vain osaa käyttää peruketta kuhanpyynnissä, ainakaan jos kyseessä ei ole satavarma tietopaikka. Illan tyyntyessä rupesivat säyneet pintomaan ja yksi uskalikko kävi jopa irroituttamassa itsensä valkoisesta matojigistä.


Askainen 1.6.
SFM-toimitus
ja Markku

Puoli kolmen maissa pelipaikalla. Ensimmäisen tunnin aikana molemmat käyttivät veneessä yli 30 kuhaa. Iskussa oli pieniä taukoja, mutta klo puoli yhdeksään asti oli enemmän heittoja, joilla tuli kala tai ainakin oli tärppejä kuin tyhjiä heittoja. Hyötysuhde vaan on nyt jo onnettoman kehno noin 20 %. Ylösotettavia oli 26 kpl ja saman verran heiteltiin niukasti mitallisia takaisin. Suurin kuha oli Markun vain 44 senttinen. Parhaat värit : fire pumpkin ja old yellow.



Kalapäiväkirja


KALAPÄIVÄKIRJA
2000-2004
 


Kalastusopas
Ingmar "Pingo"
Eriksson


Kalastusopas
SFM-toimitus, Ruotsi 
Matkapuhelin:
+46-708-7687 910
E-mail:
Kotisivut: www.outdoor.se/
abelsson


Kalastusopas
SFM-toimitus
Vaparetket
Vammala
Matkapuhelin:
400-797 745
E-mail:
mikko.ollila@
kopteri.net



Takaisin sisältö -sivulle Arkisto Kaudenvihjeet Artikkelit