Ruissalo
29.2.
SFM-toimitus,
Aleksandra, Oscar, Anton ja Vitali
Venäjän pilkkimaajoukkueen johtaja ja valmentaja Oscar
kokeili mormuskatekniikansa tehoa Ruissalon kaloille.
Jokaisesta avannosta nousi särkiä tai ahvenia.Oli ilo
katsella mestarin työskentelyä!
Oscar
näyttää morritekniikkaa. Anton katsoo silmä tarkkana
ja Vitali kuvaa videolle.
Velkua
28.2.
SFM-toimitus,
Oscar, Anton,Vitali ja Kari
Pelipaikoille päästiin taas mönkijäkuljetuksella.
Aamusta ahvenet olivat napakassa iskussa. Syöntisyvyys
oli koko päivän 4-6 metriä. Karin päiväsaalis oli yli
8 kiloa otettavan kokoisia, muille saman verran yhteensä.
Muu porukka ahkeroi ahventen kanssa, SFM-toimitus yritti saada
kuhia valokuvattavaksi. Lusikan varresta yksi ja
Merisepestä kaksi jämerää karkuutusta. Kuhat
löytyivät kunnolla vasta kello kolmen jälkeen. Kuhat
uivat 2 m pohjan yläpuolella 8 m:n vedessä. Kari sai
Nilsulla mitallisen ja SFM-toimitus kaksi tumppia.
Velkua
27.2.
SFM-toimitus,
Aleksandra, Oscar, Anton, Vitali ja Kari
Ahven yritti leikkiä vaikeaa, tasureilla vain hieman yli
12 kg. Suurin osa aivan liian pieniä.
Kemiö
26.2.
OlliT ja Ari
Kuhapilkillä. Räntää ja lunta satoi koko päivän ja
tuuli oli kova. Eli keli ei todellakaan ollut niitä
nautinnollisimpia. Pikkukuhia löytyi yhteensä 21, mutta
mitalliset pitivät suunsa kiinni lukuunottamatta Arin yhtä
n. 40 senttistä kuhaa.
Parainen,
Tammiluoto 26.2.
SFM-toimitus,
Aleksandra, Oscar, Anton ja Vitali
Kairattiin kymmeniä reikiä huippupaikoille. Yöllä
satanut kymmenen senttiä lunta ja jatkuva lumimyräkkä
piti pitkänokat varovaisina. Oscar sai kaksi puolentoista
kilon tumppia ja Anton yhden minihauen. Isot
ärsykeväriset tasurit ottivieheinä. Lisäksi jokunen
ahven. Made ei ollut otilla illansuussa.
Teijo
24.2
KariA, Harri ja Teijo
Illalla viisi tuntia ronkanheiluttelua. Teijolle 1,28kg
kolli ja toinen karkuutus jäänreunaan. Harrille 2,2kg,
1,45kg ja 0,55kg kollit. Itelle MPt tai oikeastaan
"sain" 4 matikkaa kun kaverit eivät luvanneet
tommosia limanuljuskoja syödä. Ihan onnistunut reissu
sillä Teijolle matikka oli eka pilkillä saatu ja
Harrille matikat
olivat ensimmäiset mereltä saadut.
USA,
Florida viikko 7
JakeK
Ei vielakään tullut menestystä "bonefish
ominnokkineen" projektissa. Floridassa lomailun
yhteydessä tuli oltua kalassa 4 eri sessiota. Tiistaina
10.2 ensimmäinen yritys aamun sarastaessa Mary's
beachilla Key-saarilla. Saaliiksi komeita valokuvia
aunringonnoususta. Tiistainna iltapäivällä
sitten kahlailemaan Long Key State Parkiin. Siellä tuli
sentään ensimmäiset näkökontaktit kohdekalaan. Tuhdin
meriheinäryppään seassa heiluin iloinen bonefishin
pyrstö ja kädet täristen perho perään. Heitto osui
kohdalleen, mutta perho tarttui ruovikkoon ennen ensimmäistäkään
siiman riuhtaisua. Bone ei tietenkään moisesta ihastunut
ja siirtyi hitaan arvokkaasti syvemmille vesille. Auringon
jo laskiessa matalikolle siirtyi kaloja pieninä parvina.
Parven erotti kauniina aaltovanana tyynellä
merenpinnalla. Olivat vaan totaalisen uskomattoman arkoja,
vaikka kuinka varovasti koitti päästä heittokantaman päähän,
niin kaverit vaan ottivat nokkiinsa ja vaihtoivat
maisemaa. Kalat saattoivat olla boneja, mutta toisaalta
laji jäi varmistamatta :-(.
Keskiviikkona oppaan kanssa tarponin yritykseen Key
Westistä. Opas noukki minut kyytiin 3 aikaan iltapäivällä
ja takaisin satamassa olimme 7 aikoihin ainoastaan
visuaalisilla kalakontakteilla varustettuna. Matalikoilla
ei nähty yhtikäs mitään ja tarpoonitkin pysyttelivät
minun siimani ulottumattomissa. Muutama komea kala tosin
hyppäsi muutaman sadan metrin päässa veneestä, joten
kyllä niitä siellä ilmeisesti oli. Oppaalta päivän päätteeksi
tutun kuuluinen litania väärästä ajankohdasta,
huonosta tuurista, kyllä niitä täällä vielä viime
viikolla etc. Ajankohta ilmeisesti tosiaan oli hieman
aikainen, touko-kesäkuun ollessa prime-timea. Satamassa
vavat purettuani istuskelin vielä yhden kylmän oluen
verran laiturilla ja tietysti sellainen reipas metrinen
tarpooni kävi vetämässa rauhallisen kierroksen sataman
valoissa kuin kiusatakseen.
Torstaina taas omatoimisesti bone-matalikolle Ohio-sillan
kupeeseen. Saaren päässä uskomattoman upea matalikkoa.
Sieltä havainto oikein komian kokoiseen boneen, kala
kruisaili juuri sopivasti heittokantaman ulottumattomissa.
Varovasti hiipien koitin päästä lähemmäksi. Samassa
tietenkin aurinko pienen pilven taakse piiloon ja
katsekontakti kalaan häviää. Eli en päässyt edes
yrittämään heittoa. Alkoi pikkuhiljaa kyrsimään. No
pelikaanien & kalasääksen kalastustouhuja oli mukava
seurata ja yksi hummerikin näytti matalikolla pörräävän.
Olisi varmaankin täytynyt ottaa edes se kyytiin ja kutsua
illalliselle.
Tätä hummeria suunnittelin
seurakseni illalliselle Kuva JakeK
Torstai iltana vielä lyhyt tunnin sessio Bahia Honda
State Parkissa. Ennakkotietojen mukaan paikan pitäisi
olla vallan kelpo mesta, mutta minua ainakaan vierailemani
matalikko mitenkään viehättänyt. Laskuvesi samensi
veden ja kalojen näkeminen oli totaalisen mahdotonta.
Sokkona meriheinäpuskien viereen heittely tuotti muutaman
pienen snapperin, joten sentään sai kulkuset pois
padasta.
Kaikkiaan reissu meni edelleen opetteluun. Bonefishin
pongaaminen matalassakin vedessä on uskomattoman
vaikeata, vaikka kala vedestä nostettuna näyttää
totaalisen kirkkaan hopeiselta. Ja juuri tuo kirkkaus
tekee hommasta niin vaikeaa, kalan kyljet peilaavat ympäristön
värit ja otus sopeutuu olinpaikkaansa tämän avulla kuin
paraskin kameleontti. No ehkä sitten ensi kerralla. Niin
ja jos tuonnepäin sattuu matka suuntautumaan kannattaa
pysähtyä n. 75 mailin merkin kohdalla olevassa
marinassa. Sen edustalla on parvi reippaan kokoisia
puolikesyjä tarppooneita. Laiturille pääsy maksaa
taalan ja kipollinen tarppooninruokaa 2 taalaa.
Ehdottomasti halvinta huvia mitä Key-saarilta löytyy.
Puolikesyjä tarppooneita 75
mailin marinassa. Kuva Jake K
Parainen
21.2.
HannuR
Kävin kokeileen pari tuntia madetta. En oo päässy jäille
kolmeen viikkoon. Ei tapahtumia. Tais mennä paras aika
sivusuun. Onneksi pääsin madekeiton makuun
talvilomareissulla Joensuussa, mutsi miesystävä Eki oli
saanut pari viikkoa sitten Pyhäselästä hyvin mateita
haralla.
Velkua
21.2
KariA ja Harri
Harri soitti lauantai iltana ja kysyi jaksanko lähteä
Velkualle raskaan Oolannin reissun jälkeen. Tasan 2 sekkaa
kesti miettiä vastausta, kun suurten appuroiden lauma ehti
käväistä mielessä. Klo 8 aikaan jäälle. Alku näytti
hyvältä. Vanhalta pelipaikalta, ekasta reiästä eka
appura ja myös päivän suurin
340g. Siitä alueelta löysin 2-4 m syvyydestä n. 6 kg
kotiin vietävän kokoisia kaloja. Sitten aurinko alkoi
loistaa täydeltä taivaalta kevään merkkejä. Tunnin
verran siinä vaihtelin haukien verottamaa tasuri & värikoukku
sarjaa ja lopulta totesin paikan vaihdon
aiheelliseksi. Iltapäivä olikin sitten täysi katastrofi.
Ainoastaan 50 -150 g appurat olivat syönnillään. Harri
sai lisää muutamia kotiin vietäviä vaihdettuaan siiman päähän
ison Nautiluksen silmällä höystettynä. Harrin pussiin
kertyi n. 7 kg painoa.
LOPUKSI:
Oli todella järkytys nähdä, että
vieläkin löytyy kalastajien joukosta IDIOOTTEJA, jotka jättävät
pienet appurat jäälle lojumaan. Ettekö te IDIOOTIT vieläkään
tajua? Tällaisella toiminnalla te pilaatte meidän kaikkien
tämän hyvän harrastuksen parissa toimivien maineen.
Kemiö,
Gammelby 20.2.
JoniS
Kuha tuntui olevan nihkeällä syönnillä. Saaliiksi 2
kuhaa, joista toinen mitallinen. Lisäksi 4 varmaa kuhan
karkuutusta. Kaikki kalakontaktit tasurilla. Toinen
saamistani kuhista oli elämäni tähän asti pienin, 20cm.
Yllätyksenä tuli myös koettua kun tasuriin iski kiiski.
Särkisalo
20.2.
OlliT ja Ari
Ensin aamuhämärissä lapioitiin autolle paikkaa Särkisalossa.
Jäälle tallusteltiin metsäkauriiden ja jänisten polkuja
lainaten. Reissun tarkoituksena oli saada hyviä kuvia
kuhista, mutta toisin kävi.
Saaliiksi tuli ainoastaan parikymmentä ahventa, suurin tosin
n. puolikiloinen. Kuhista ei saatu merkkiäkään koko päivänä,
vaikka oltiin liikkeellä hyvillä kuhapaikoilla. Tällaisen
reissun jälkeen osaa taas arvostaa niitä päiviä kun
kalakin suostuu yhteistyöhön.
Ahvenanmaa,
Färjsund 19.2.
SFM-toimitus, Kari, Seppo, Heikki ja Pingo
Godbyn sillan eteläpuolen vesiä kollaamassa. Pieniä ahvenia
joka puolella. Paremman kaliberin kalat löytyvät merimerkin
viereiseltä pakalta. Aamupäivän aikana isoimmat olivat
hieman yli 300 g. Sen jälkeen, kun SFM-toimitus:n ja Karin piti
lähteä laivalle, Seppo ja Heikki saivat paikalle jo lähes
puolikiloisten parven. Päivän suurin Sepon 460 g.
Ottokokoisia kertyi yhteensä kymmenisen kiloa. Pitkänokat
olivat nyt toimessa ja touhussa, kolme tasuria koristelee
niiden leukaperiä.
Naantali,
Latonpään ympäristö 17.2
Petrus ja Antero
Käytiin nyppimässä ahvenia aamupäivällä. Nihkeää oli
ja silppua tuli sieltä täältä, mutta kokonaismäärä jäi
n. pariinkymmeneen kalaan. Suurimmat nippanappa 0,0002 tonnia.
Latonpään merimerkillä näytti olevan väkeä paljon vaan
eipä sielläkään näyttänyt hirveästi tapahtumia olleen.
Pari pannullista filettä ja reipasta ulkoilua vesisateessa.
Kemiö,
Gammelby 19.2.
JoniS
Pilkkimistä klo. 13 -
17.30 isän kanssa. Saaliiksi 7 kuhaa (28 - 40cm)
joista 1 mitallinen. Lisäksi 7 varmaa kuhan
karkuutusta. Kaikki kalat tuli tasurilla. Yllätyksenä vielä
suurin osa kuhista ja karkuutuksista tuli samasta
avannosta! Ottipaikoilla oli vettä n. 10 metriä.
Ahvenanmaa,
Ängösund 18.2.
SFM-toimitus, Pete, Kari, Seppo, Heikki,
Pingo ja Vidar
Ahvenanmaan ja ehkä koko Suomen parhailla haukivesillä yrittämässä
pitkänokkien kutitusta. Kylmä luoteistuuli ja kirkas
auringonpaiste ilmeisesti teki luupäistä varovaisia.
Kaislikoiden eteen kairatut avannot antoivat nihkeästi
haukia. Peteltä vei isohko kala sekä tasurin että
perukkeen. Pingo sai kolmikiloisen hauen Nilsun 12 sm
tasurilla. Kala pääsi jopa videolle iskusta jäälle tuloon
asti. Seppo sai tiikerivärisellä Kaimaanilla 3,08 kg
hauen lahden keskimatalikolta. ( Miehen pilkkirekordi).
Jodlaava ahvenkoira Kari haki päivällä ahvenparvet suntin
reunarinteestä. Koko porukan kolmen tunnin ahvensaalis 5,3
kiloa yli 200 g assuja ja silput päälle. Hauet eivät olleet
edes iltasyönnillä. Ilta-ateria oli Sepon ahvenvuoka
homejuustokastikkeella. Perfect!
Kaarina,
Kuusisto 17.2.
TimoK
On tämä yhtä perkelettä! Pitkästä
aikaa oikealla tavalla suttuinen matikkakeli. Hämärän
taitteessa saapastelin linnanraunioilta jäälle ajatuksin,
että tänään minä lopulta sen mammamatikan nappaan! Jäällä
jo valmiiksi kaksi ikäukkoa, joilla suupielet korviin asti
virneessä: molemmilla muovikassilliset pulleita matikoita ynnä
muutama ylimääräinen luikertelemassa avantojen reunoilla.
Minä tietenkin, että nyt! Mutta: kolmituntinen epätoivoista
yritystä, eikä nykyäkään! Pimeän tuloon tyrehtyi myös
papparaisilta kalantulo. Yhteensä kymmenkunta muutakin
madekyttää kävi toteamassa lähes totaalisen madelakon.
Vain yhden, mitälie kiloisen näin nostettavan jäälle pimeän
hetkinä. Ne muutamat, joita jututin, olivat olleet täsmälleen
yhtä onnekkaita kuin minäkin. Ovatko matikanpirulaiset
keksineet, että pimeän tullen ilmestyy häähuoneeseen
liikaa tanssivia lätkiä ja haroja ja siirtäneet
kututouhunsa päiväsaikaan?
Ahvenanmaa,
Färjsund 17.2.
SFM-toimitus, Pete, Kari ja Pingo (vain ap)
Jäälle aamulla puoli yhdeksän aikoihin. Pieni silppuahven
hurjassa iskussa. Kari käytti jäällä ensimmäisen tunnin
aikana 68 assua. Puolen päivän jälkeen löytyivät
isommatkin ahvenet 3-5 metrin vedestä. Kaloja tuli tasaiseen
tahtiin useimmmista avannoista. Lähes kaikki kalat olivat
pannukaloja,
lastentarhat olivat syvemmässä vedessä. Vihreät tasurit
pelittivät mainiosti, parhaiten Forelli ja Rapalan firetiger.
Fibban ja pojat kävivät pari tuntia jäällä
pilkkiharjoittelussa iltapäivällä. Pingo sai elämänsä
ensimmäisen pilkkikuhan ja SFM-toimitus yhden kuhatumpin. Otettavia
ahvenia kertyi päivän mittaan 16 kiloa suurimmat tosin vain
noin nelisatasia. Kari ja SFM-toimitus missasivat taimenet mieheen.
Sadetta riitti koko päiväksi!
Itä-Peimari
13.2.
JoniS
klo 10 - 16.30
intensiivistä pilkkimistä faijan kanssa. Keli todella
sumuinen. Saaliiksi 4 kuhaa, 2 mitallista. Mitalliset 40 ja
43 cm. Lisäksi muutama ahven, keskipaino 200g. Kaikki
kalat tasurilla. Kaikki kalat tulivat 7-10 metrisestä
vedestä.
Matildanjärvi 14.2.
JoniS
Kalaa laitettii
järveen viimeksi tammikuun alussa 250kg ja lupia ei oltu
myyty kuulemma kuin parikymmentä. Silti kalat tuntuivat
olevan kateissa. Kaikukaan ei näyttänyt kuin yksittäisiä
satunnaisia seikkailijoita. Joitain kaloja näkyi 5
metrisessä vedessä välivedessä ja monia aivan jään
alla. Siksi en ihmetellyt miksi tahnaonkijat olivat saaneet
nollasaaliita. Kalat olivat siis kerääntyneet jonnekin aivan
muualle. Isäni kanssa turhaan uitimme Mutu-Leechiä ja Räsästä.
Jää oli ainakin todella paksua. Hyvä kun kairan varsi
riitti juuri ja juuri.
Taivassalo
16.2.
Nikolai
ja Olli
Olipa mahtava päivä olla kalassa! Ilma oli jopa kauniimpi
kuin morsian. Kalaakin tuli ihan hyvin omiin tarpeisiin.
Todella matalasta tuli kaikki tapahtumat. Syvemmältä saadut
kalat tulivat kolmesta metristä ja matalimmillaan vettä oli
ottipaikoilla metrin verran. Ahvenpilkillä siis oltiin
Taivassalon vesillä.
Ahvenanmaa,
Stemmern 16.2.
SFM-toimitus, Pete,
Kari ja Pingo
Aamupäivän ahkeraa onkimista koko päivä klo 17.00 asti.
Aamupäivän ahvenet pientä silppua. Iltapäivällä löytyi
vauraampia kaloja. Tasureista paras oli Forellin
vihreäselkäinen keltakylkinen punaisilla raidoilla. Karin
suurin 470 g ja SFM-toimitus:n tasan 600 g. Yhteensä otettavan
kokoisia 9.8 kg.
Kaarina,
Kuusisto 15.2.
TimoK
Taas linnanraunioiden matikoita kiusaamassa. Tällä kertaa jäälle
jo viideltä iltapäivällä. Hetikohta rupesivatkin mateet
kiinnostumaan norssisyöttiharasta. Kuuteen mennessä jäällä
oli 780, 1160 ja 1280 kollit. Takaisin avantoon palautin kaksi
konniaista. Alku oli siis lupaava, mutta pimeän laskeuduttua
loppuivat tapahtumat lähes tyystin. Kahdeksaan asti jaksoin
yrittää parin karkuutuksen voimin, joista rehellisyyden
nimissä on mainittava, että tuskinpa olisivat olleet edes
otettavan kokoisia. Muita matikastajia oli enimmillään
kuusi. Yhtä kaveria jututin ennen poislähtöä, kertoi
saaneensa syötittömällä lätkällä muutaman pienehkön.
Kollien perkaus osoitti, että kutu olisi ainakin näillä
yksilöillä ollut edelleen reilusti edessä päin.
Parainen,
Granvik 14.2.
TomiL
Ahvenen
pilkkiminen oli lauhan ilman vuoksi miellyttävää, vaikka
yrittäjiä näyttikin olevan tavallista vähemmän liikkeellä.
Reikiä piti porata tiuhaan, sillä ahvenia nousi vain muutama
per reikä. Rannat
antoivat paremmin kuin selkäpaikat. Suurimmat 250 grammaisia,
yhteensä 5kg.
Velkua
14.2.
KariA,
Teijo ja Harri
Aamupäivällä kalat hakusessa. Iltapäivällä tajusin
lopettaa pakkojen pommittamisen ja mennä rannan tuntumaan.
noin 2 m löyty päivän suurimmat 750g, 540, 510 ja
300-400g:sia noin 10 kg pussillinen. Teijolla ja
Harrilla 100-400g:sia samanmoiset pussilliset. Pientä pylsyä
kävi päivän aikana kurkkaamassa raitista ulkoilmaa
lukematon määrä. Kolme suurinta tuli samalta reiältä,
muuten isomman kaliperin kalat oli hajallaan.
Päivän
suurin appora painoi 750 g. Kuva KariA
Kaarina,
Kuusisto 11.2.
TimoK
Revontulipilkillä linnanraunioiden kupeessa klo. 18.30-21.
Pakkasta -14°C ja reilunpuoleinen viima luoteesta. Heti
autolla meinasi iskeä epäilys, kun haalareiden vetskari
sanoi työsopimuksensa yksipuolisesti irti. Kuitenkin jäälle,
tuloksena ensimmäisen tunnin aikana 900 ja 1100 g kollit ynnä
kaksi ojakonnaa. Harassa syöttinä norssin pyrstö. Loppuaika
pelkkää taivaantulien ihastelua. Paikalla ei ketään muita,
eikä ihmekään, sillä keli oli hyytävä!
Velkua
10.2.
SFM-toimitus ja Pena
Ahvenet nihkeällä syönnillä. Aamulla olematon
syöntihuippu, jolloin sai muutaman assun per avanto.
Päivällä ja iltapäivällä kaloja tuli silloin tällöin
sieltä täältä eikä kahta enempää per reikä. Pena sai
pystyllä kolme tumppikuhaa. SFM-toimitus:llä 2,5 kiloa ahvenia ja
Penalla tuplaten, suurimat hieman yli 300g. Aamuvarhaisella
oli jäälle satanut 10 sm lunta, mikä luultavasti sulki
ahventen suut.
Kaarina,
Kuusisto 7.2.
TimoK, Jukka ja Matti
Lauantaina Kuusiston linnanraunioiden vierustalla
matematiikantunnilla kaksi sisäsuomalaista kaveria ynnä
paikallinen opas. Jäällä oltiin pari kolme tuntia.
Tuloksena Matille tärppi (pilkkivavan jarru aivan liian löysä),
Jukalle karkuutus (liian kevyt vastaisku, jolloin haran koukut
eivät pureutuneet kunnolla matikan leukaperiin) ja Timolle
2.480 kolli. Kalat kiinnostuivat norssinpyrstöillä
ryyditetyistä haroista. Peratun kollin maiti oli vielä aivan
kovaa, joten varsinainen kutu näyttää ainakin Kuusistossa
odotuttavan vielä itseään.
Parainen
8.2.
SFM-toimitus, Osku ja Väiski
Kolmisen tuntia tutkimassa madeliikennettä. Hiljaista oli.
SFM-toimitus sai 300 g ojakonnan, joka ei antanut aihetta edes kameran
kaivamiseen repusta. Väiski karkuutti paremman kalan avannon
alareunaan. Oskulla ja SFM-toimitus:llä oli lisäksi parit töksit.
Kemiö
7.2.
OlliT ja Ari
Tutuilla mökkivesillä ensikertaa "tosissaan"
ahvenpilkillä. Kaikki kartassa näkyvät pakat ja niemenkärjet
lähes tyhjiä ahvenista. Jigikalastuksessa hyviksi
havaituista saarten rinteistä kuitenkin 8-9 kiloa affenia.
Suurimmat n.300 grammaisia. Mistään ei kaloja tullut hyvin.
Ahvenia
tuli yleensä pari reikää kohden. Tasurit olivat
ylivoimaisia, pystyihin ei edes tärppejä. Ari yritti sitkeästi
koko päivän kuhaa heikolla menestyksellä.
Saarten rinteet antoivat päivän
mittaan puoli pulkallista affenia. Kuva OlliT
Parainen
7.2.
Väiski
Kuhan pilkkimistä opettelemassa. Elämänpinnat Rapalan
tasurilla ja Räsäsellä. Molemmat kuhat 40 sm. Lisäksi
muutama ahven.
Kemiö
7.2.
SFM-toimitus, Kari, Eero ja Petrus
Talven heikoin ahvenpilkkipäivä. Ottokokoiset ahvenet
pitivät suunsa kiinni. Vain pienet vempulat purivat pystyä
ja tasuria. SFM-toimitus:n 10 sm tasuriin iski jopa 9 senttinen
assuvauva. "Varmat" pakatkin lähes tyhjiä. Vain
Karilla oli yli 10 kotiinvietävän kokoista, suurin 490 g,
eli ei läheskään puolta kiloa puhki.
Ei likikään puolta kiloa. Karin
isoin painoi 490 g.
Naantali,
Luonnonmaa 6.2.
SFM-toimitus, Seppo ja Antero
Iltapäivä pilkkimässä ahvenia tasureilla. Kova
luoteistuuli oli välillä hyytävän kylmä, vaikka
lämpötila oli hieman plussan puolella. Ahvenet olivat 5-7
metrin syvyydessä ja aivan pohjan tuntumassa.
Pari-kolmesatasia kaloja kertyi vaisuhkolta syönniltä
yhteensä 6,8 kiloa. Antero sai yhden mittakuhan. Tapasimme
jäällä pari kaveriamme, jotka olivat pilkkineet samalta
alueelta koko päivän kuhia. Muutama mittakala oli ottanut
lusikanvarsipystyihin ja tumpit päälle.
Halikonlahti 1.2.
JoniS
4 tuntia pilkkien liottelua sokeritehtaan laiturin edustalla,
mutta vain 1 ahven iski tasariin aivan matalasta vedestä.
Kaiku näytti todella paljon kaloja välivedessä 6 metrissä,
mutta mikään ei kelvannut, ei edes morri.
