Saaristomeren luonto

Saariston luonto elää ääriolosuhteissa, joissa uusiutuminen on hidasta. Se on samalla tapaa herkää haavoittumiselle kuin Lapin tunturien ekosysteemit. Vaikka saaristossa on vehmaita tammi- tai pähkinäpensaslehtoja, on ulkoluotojen ja kalliorantojen luonto yhtä karua kuin tunturien lakipaljakat.

Tulenteko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan se on sallittua vain maanomistajan luvalla. Paras kahvinkeittojärjestelmä on retkikeitin. Saaristossa on merkittyjä tulentekopaikkoja, joihin voi tehdä tulet makkaranpaistoa varten. Elävien puiden vahingoittaminen on kiellettyä.

Ahvenanmaalla on voimassa rannaltakalastuskielto 15.4-15.6. välisenä aikana. Tällä pyritään turvaamaan vesilintujen häiriötön pesintä ja poikasten kasvatus merikelpoisiksi. Manner-Suomen saaristossa ei ole vastaavaa kieltoa, mutta saaristolaiset noudattavat itse tällaista kirjoittamatonta lakia, joten linnut saavat pesimärauhan. Tätä tapaa on hyvä myös meidän muualta tulleiden veneentuomien kunnioittaa. Laki määrää, että 50 metriä lähempänä seisovaa pyydystä ei saa kalastaa heittovälineillä. Vaikka laissa ei määrätä tarkkaa etäisyyttä asuttuihin rantoihin tai laitureihin, tapoihin kuuluu, että kalastus ei haittaa vakituisten asukkaiden tai mökkiläisten rantarauhaa.

Paikalliset asukkaat elävät saariston luonnossa vuoden ympäri, tuntevat ympäristönsä ja ovat oppineet kunnioitamaan sitä sukupolvien aikana. Meidän urheilukalastajien on muistettava, että me olemme vieraina saaristossa. Pidetään huoli siitä, että me olemme tervetulleita vieraita.