 |
|
|
|
||||
|
|
|
Juttu on palautettu lehden arkistosta. Teksti on alkuperäinen; vanhentuneet yhteystiedot on poistettu.
BRÄNDÖ - Osa 2: Mitä, Missä ja Milloin Teksti ja kuvat: SFM-toimitus
Mökkikylät Mökkikylien veneet ovat yleensä tukevia, leveäpohjaisia, noin nelimetrisiä lasikuitupaatteja. Koneet ovat ehkä hieman pienitehoisia, sillä perusmoottorit ovat neli-kahdeksan heppaisia. Oman moottorin voi ottaa mukaan, jolloin vuokrahinta on noin puolet moottorillisen veneen vuokrasta. Myös oman veneen saa helposti laskettua vesille trailerin päältä, sillä ramppeja on joka puolella saariryhmää. Laskupaikan tarkan sijainnin voi tiedustella samalla, kun tekee mökkivarausta. Syksyllä saattaa vuokraveneiden ankkurikalusto olla olematonta, sillä kesän mittaan ankkureilla on taipumus piiloutua Itämeren pohjakivikoihin. Ainakin ahvenen kalastajien on syytä ottaa mukaan oma ankkuri ja siihen köysi syksyiselle retkelle, jotta veneen saa pysymään heittoetäisyydellä assuparvesta.
Perkauspaikoista Saaliin käsittelyä varten mökkikylissä on perkauspaikat. Tavallisin systeemi on pöytä, jonka viereen on sijoitettu saavi perkeitä varten. Paras kalankäsittelypaikka on Asterholmassa, missä fileerauksen voi tehdä katoksessa, jossa on sähkövalot ja vesipiste. Kesällä luonnon jätehuollosta pitävät huolta lokit ja varikset, mutta syksyllä ei jätteitä enää pidä heitellä rantakivikkoon. Kesälläkin on hyvä kipata jätteet muutaman kymmenen metrin päähän itse perkauspaikasta. Seuraavan fileeraajan on miellyttävämpi aloittaa urakkansa, kun pöytä on puhdas. Lokinjätösten likaamalla pöydällä fileroitu kala on tuskin terveellistä. Joidenkin mökkien kalanpuhdistuspaikat kaipaavat vielä lisävarustukseksi narullisen ämpärin ja juuriharjan, jotta perkaaja saa siivottua jälkensä siistiin kuntoon.
Urheilukalastajasta Kalaisilla vesillä voi kalahenkilöön iskeä ahneus. Viime huhtikuussa herrat T.M. Espoosta ja J.H. Helsingistä suolsivat haukia siinä määrin, että kaloja oli lähetettävä kylmäkuljetuksella kalatukkuun Helsinkiin. Mokoma ammattikalastajien kanssa kilpailu aiheutti Brändössä melkoista keskustelun tohinaa ja ärtymystä. Kalastuskunnat ovatkin harkitsemassa saalisrajoituksia, jotta tällaiset kaupalliset yritykset voidaan estää. Taas pari ahnetta vesseliä pilasi koko urheilukalastajaporukan maineen. Herrojen nimet ja osoitteet ovat tiedossa. Tekevätköhän kaverukset ilmoituksen verottajalle haukirahojen verolle saattamiseksi?
Pari kalastusvihjettä Ahventen pyynti kannattaa aloittaa jigilitkalla, koska se on sallittu pyyntiväline Ahvenanmaalla. Kun ottiväri löytyy, voivat kalastajat siirtyä keveämpään yhden jigin heittelyyn esimerkiksi UL-välineillä. Alkukesästä ahvenet usein nirppailevat. Pieni madonpala jigikoukussa parantaa nirsoilijoiden ruokahalua. Madot on parasta hankkia kotitanhuvilta, sillä saaristossa lierojen löytäminen on satunnaista. Hauen pyynnissä vene ajetaan ensin tuulen yläpuolelle. Veneen annetaan ajelehtia tuulen mukana. Vieheet nakataan aina myötätuuleen niiden kalojen näkösälle, jotka eivät vielä ole nähneet venettä. Kovalla tuulella tarvitaan laahusankkuria. Sellaisen voi hätätilassa tehdä esimerkiksi köydestä ja ämpäristä tai pyöreästä kivenpulterista ja verkkokassista. Oikea ajelehtiminen ja pitkät heitot ovat onnistumisen perustekijöitä keväisessä taimenen kalastuksessa.
Luvat Ahvenanmaalla ei tarvita valtion kalakorttia, vaan lupa on aina hankittava kalastusoikeuden haltijalta. Brändön vesillä on kuusi laajahkoa lupa-aluetta: Åva, Björnholma, Korsö, Brändöby, Torsholma ja Lappo. Yksityisiin mökkeihin voi liittyä isännän omien vesialueiden kalastusoikeudet. Tämä on mahdollista ainakin Fiskön vesialueilla.
Seuraamaalla otsikon linkkiä löytyy ottipaikkavihjeitä. Listan ei ole tarkoitus olla täydellinen hot spot lista, vaan apuväline etenkin niille, jotka suuntaavat kalaretkensä ensimmäisiä kertoja Brändön vesille.
|
|
|||
 |
 |
||||||
